WHO:n tupakkasopimus – kaksi vuosikymmentä terveyden puolesta
WHO:n tupakkapuitesopimuksen hyväksymisestä on kulunut kaksikymmentä vuotta. Professori Pekka Puskan mukaan sopimus on vauhdittanut tupakoinnin vähentymistä maailmalla ja tukenut Suomen tupakkalain kehittämistä – tupakkateollisuuden vastustuksesta huolimatta.
Professori Pekka Puska toimi WHO:n johtajistossa vuosina 2001–2003 ja seurasi läheltä WHO:n johdolla käytyjä neuvotteluja tupakkapuitesopimuksesta. Sittemmin hän toimi puheenjohtajana kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä, joka arvioi tupakkapuitesopimuksen vaikutuksia.
Puska kertoo, että tupakkapuitesopimus on ensimmäinen ja ainoa laillisesti sitova, kansainvälinen terveysalan sopimus. Tarve sopimukselle on kiistaton.
”Tupakka on täysin poikkeuksellinen tuote. Se on suurin globaali terveysongelmien aiheuttaja ja merkittävin yksittäinen kuolinsyy. Tupakan vuoksi kahdeksan miljoonaa ihmistä kuolee joka vuosi”, Puska sanoo.
Tupakka on täysin poikkeuksellinen tuote
Tällä hetkellä tupakkapuitesopimuksen on ratifioinut 182 osapuolta, mukaan lukien EU. Suomi ratifioi sopimuksen heti sen astuessa voimaan vuonna 2005. Ratifiointi oli luonteva askel, sillä Suomi on Puskan mukaan edelläkävijä kansainvälisessä tupakkapolitiikassa.
”Suomen tupakkalaki oli jo 2000-luvun alussa pitkällä ja vastasi sopimusta hyvin. Juridisia ongelmia ratifioinnin suhteen ei ollut.”
Tupakkalakia voi parantaa sopimuksen tuella
Puska selvittää, että tupakkapuitesopimuksella on ollut eniten vaikutusta kehittyvissä maissa, joista lähes jokaiseen on sopimuksen myötä saatu aikaan tupakkalainsäädäntö.
Suomessa ja muissa länsimaissa sopimus on antanut tupakkalainsäädännölle taustatukea, sillä kansainvälisesti tavoitteena on toteuttaa sopimuksen artikloita mahdollisimman täysimääräisesti. Sopimukseen on vedottu esimerkiksi sähkösavukkeen ja uusien nikotiinituotteiden kohdalla.
Sopimus on antanut tupakkalainsäädännölle taustatukea
”Kymmenissä maissa on sopimukseen viitaten jo kielletty sähkösavukkeet ja uusia nikotiinituotteita”, Puska havainnollistaa.
Sopimuksen tuella myös Suomen tupakkalakia voi kehittää edelleen. Esimerkiksi tupakan ostoikärajaa on ehdotettu nostettavaksi 18 vuodesta 20 vuoteen.
”Myös ravintoloiden tupakointikiellossa meillä on kauneusvirheenä tupakointikopit, mutta tänä vuonna tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä ehdotti, että ravintoloista tehdään täysin savuttomia.”
Sopimus sitoo Suomea laillisesti
Puska muistuttaa, että Suomen eduskunta on ratifioinut sopimuksen, mikä tarkoittaa sen olevan laillisesti sitova. Puskan mukaan Suomella on kuitenkin vielä parannettavaa sopimuksen noudattamisessa, erityisesti artiklan 5.3. kohdalla. Artiklan mukaan tupakkateollisuuden intressit eivät saa vaikuttaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä koskevaan julkisen vallan toimintaan.
Tupakkateollisuuden intressit eivät saa vaikuttaa julkisen vallan toimintaan
”Monesti ajatellaan, että artiklassa tarkoitetaan pelkästään terveysviranomaisia, mutta todellisuudessa siinä viitataan koko julkiseen hallintoon. Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä on ehdottanut, että artikla 5.3 lisätään tupakkalain ensimmäiseen pykälään, sillä se on hyvin tärkeä sekä Suomessa että maailmalla.”
Tupakkateollisuus jarruttaa kehitystä
Vaikka tupakointi on maailmanlaajuisesti vähentynyt, tupakkateollisuus pyrkii pitämään pintansa.
”Aikoinaan, kun tupakan haitoista ruvettiin puhumaan, teollisuus kehitti filtterit ja sen jälkeen kevytsavukkeet, joiden sittemmin todettiin mahdollistavan savun hengittämisen syvemmälle keuhkoihin. Nyt tupakkateollisuus yrittää uusien nikotiinituotteiden kautta päästä sisään joka nurkasta, eikä lainsäädäntö aina pysy perässä.”
Tupakkapuitesopimuksesta huolimatta tupakkateollisuudella on edelleen hyvin suuri valta erityisesti kehittyvissä maissa. Ilman sopimusta valta tosin olisi vielä paljon suurempi, Puska uskoo.
Tupakkapolitiikkaa säätelee näkymätön käsi eli tupakkateollisuus
”Tupakkapuitesopimus on antanut kansainvälistä selkärankaa. Silti tukea tarvittaisiin enemmän. Monissa kehittyvissä maissa on sanottu, että tupakkapolitiikkaa säätelee näkymätön käsi eli tupakkateollisuus.”
Tupakkaa viljellään pääasiassa kehittyvissä maissa, ja Puskan mukaan tupakkasopimuksen heikoimmin noudatetut artiklat koskevat nimenomaan tupakan viljelyyn liittyviä seikkoja. Artiklan 17 mukaan tupakan viljelijöitä tulisi tukea vaihtoehtoisten kasvien viljelyyn siirtymisessä, mutta kehittyvissä maissa tähän on niukasti varoja. Toinen heikosti toteutunut artikla 18 puolestaan koskee tupakan viljelystä johtuvien ympäristöhaittojen torjuntaa.
Sopimus tukee kestävää kehitystä
Tupakkapuitesopimus on Puskan mukaan tärkeä myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Tupakka jarruttaa kestävää kehitystä paitsi terveyden, myös esimerkiksi köyhyyden vähentämisen, tasa-arvon, ympäristön ja talouskasvun osalta.
Tupakka jarruttaa kestävää kehitystä
”WHO:n tupakkapuitesopimus on väline YK:n kestävän kehityksen ohjelmalle.”
Puska uskoo, että ilman sopimusta tupakointi olisi maailmanlaajuisesti vähentynyt huomattavasti hitaammin. Sopimuksella on suuri arvo myös kansainvälisenä esimerkkinä.
”Sopimus on malliesimerkki, sillä vastaavanlaista tarvittaisiin moneen muuhunkin asiaan. Esimerkiksi pandemioihin ja alkoholiin on jo ehdotettu samankaltaista sopimusta.”
Mikä tupakkapuitesopimus?
- WHO:n tupakkapuitesopimus (Framework Convention on Tobacco Control – FCTC) hyväksyttiin WHO:n yleiskokouksessa 21.5.2003.
- Sopimus astui voimaan 2005, ja Suomi ratifioi sen samana vuonna.
- Sopimuksen on ratifioinut 182 osapuolta.
- Sopimuksessa on 38 artiklaa, jotka velvoittavat mm. suojelemaan kansalaisia ympäristön tupakansavulta, kieltämään tupakan suoran ja epäsuoran mainonnan, tarjoamaan tukea tupakoinnin lopettamiseen ja suojelemaan tupakkateollisuuden toimilta.
- Sopimuksen osapuolia kannustetaan toteuttamaan myös pidemmälle meneviä toimenpiteitä muun muassa vero- ja hintapolitiikan osalta.
