Vastuutaan paenneet syylliset
Tupakka tappaa yli kahdeksan miljoonaa ihmistä vuosittain – enemmän kuin malaria, AIDS ja tuberkuloosi yhteensä. Kysyimme tutkimusprofessori Heikki Hiilamolta, miten tupakkayhtiöt ovat rimpuilleet irti tuotevastuustaan.
Yhdysvalloissa tupakkayhtiöitä on jo saatu korvausvastuuseen aiheuttamistaan vahingoista, mutta Suomessa näin ei ole tapahtunut. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan kyse on pitkälti ollut rohkeuden puutteesta ja siitä, että tupakkayhtiöillä on käytössään valtavat taloudelliset resurssit.
”On ehkä ajateltu, että tupakkakysymys pitää ratkaista jollain muulla lainsäädännön keinolla kuin tuotevastuuseen vetoamalla.”
Tupakkayhtiöillä on käytössään valtavat taloudelliset resurssit
Tupakkateollisuus puolestaan on pyrkinyt turvaamaan liiketoimintansa hyvin määrätietoisesti ja laskelmoivasti.
”Tupakkayhtiöt ymmärsivät jo varhaisessa vaiheessa, että savukkeiden polttaminen aiheuttaa vakavia sairauksia, mutta hämärsivät tieteellistä tietoa tuottamalla vastatutkimusta. Sittemmin yhtiöt alkoivat panostaa niin sanottuihin ’vähemmän haitallisiin’ tuotteisiin, joita ne tarjoavat vaihtoehdoksi tupakoinnille, vaikka jatkavat yhä savukkeiden markkinointia.”
Hiilamo on perehtynyt tupakkateollisuuden toimintatapoihin ja tutkinut tupakkayhtiöiden sisäisiä asiakirjoja. Hän tehnyt aiheesta väitöstutkimuksensa – ja ollut itsekin oikeudessa kantajan todistajana tupakkayhtiötä vastaan.
Paradoksaalisia väitteitä ja takinkääntöä
Hiilamon mukaantupakkateollisuuden argumentointi oli oikeudenkäynneissä hyvin valmisteltua, mutta pohjimmiltaan paradoksaalista.
”Tuoreimmissa oikeudenkäynneissä tupakkateollisuus on sanonut kaikkien tienneen tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista, myös kantajien, jotka olivat olleet hyvin nuoria aloittaessaan tupakoinnin. Omassa viestinnässään tupakkateollisuus kuitenkin kiisti terveyshaitat ja pyrki vähättelemään niitä.”
Tupakkateollisuuden argumentaatio on paradoksaalista
Tupakkayhtiöiden argumentaatio on kulkenut kolmen vaiheen läpi.
”Aluksi yhtiöt kiistivät, että tupakointi ylipäätään aiheuttaisi sairauksia. Toisessa vaiheessa ne sanoivat, että tupakointi voi yleisellä tasolla aiheuttaa sairauksia, mutta se ei ole aiheuttanut niitä kantajalle. Kolmannessa vaiheessa yhtiöt käänsivät kelkkansa ja totesivat kaikkien tienneet tupakan aiheuttavan sairauksista, jolloin vastuu on tupakoijalla itsellään.”
Tuotevastuun toteutuminen on uhka tupakkayhtiöille
Hiilamo uskoo, että tupakkateollisuus kaatuisi, jos sitä koskeva tuotevastuu aidosti pantaisiin täytäntöön. Sen pitäisi kohdistua myös nikotiiniteollisuuden toimijoihin siten, että ne olisivat vastuussa lopettamien tuen kustannuksista, silloin kun nikotiinituotteiden käyttäjä haluaa irti riippuvuudesta.
Tuotevastuun toteutuminen ei Hiilamon mielestä ole utopiaa.
”Varsinkin savukkeiden sääntely on muuttunut koko ajan kattavammaksi, ja pidän mahdollisena, että ne voisivat tulla tiukan tuotevastuun piiriin.”
Tupakkajätti harkitsi lopettavansa savukkeiden valmistuksen
Hiilamon mukaan tupakkayhtiöiden asiakirjat paljastavat, että keskellä suuria Yhdysvaltojen tuotevastuuoikeudenkäyntejä tupakkajätti Philip Morris International harkitsi lopettavansa savukkeiden valmistuksen. Niin ei kuitenkaan käynyt.
”Sittemmin liiketoiminta on ollut sitä, että tupakkayhtiöt pyrkivät vaikuttamaan sääntelyyn lobbaamalla.”
Hiilamo huomauttaa, että WHO:n tupakkapuitesopimuksen mukaan tupakkateollisuuden intressit eivät saa vaikuttaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä koskevaan julkisen vallan toimintaan.
”Suomessa jätelain yhteydessä ympäristöministeriö pyysi tupakkayhtiöitä mukaan lain valmisteluun. Tämä on tupakkapuitesopimuksen vastaista. Tietoisuus sopimuksesta ei ehkä ole riittävää. Sopimustakin voisi kehittää, sillä siihen ei sisälly sanktioita.”
