Varjoon jäänyt diabetesriski

Tupakointi on merkittävä kakkostyypin diabeteksen riskitekijä – vaikka siitä ei paljon puhuta. Professori Tiina Laatikainen kertoo, kuinka tupakointi edistää diabeteksen puhkeamista ja miksi diabeetikon kannattaa tumpata.

Painonhallinta mainitaan lähes aina, kun puhutaan kakkostyypin diabeteksesta. Lihavuus onkin taudin yleisin aiheuttaja, mutta ei suinkaan ainoa.

Professori Tiina Laatikainen kertoo, että tupakointi on kohtuullisen merkittävä riskitekijä kakkostyypin diabeteksen puhkeamiselle. Laatikainen toimii terveyden edistämisen professorina Itä-Suomen yliopistossa ja tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

”Tutkimuksissa on arvioitu, että tupakointi lisää sairastumisen riskiä 30 ̶ 40 prosenttia.”

Tupakointi lisää diabetekseen sairastumisen riskiä.

Tupakoinnilla on osuutensa diabeteksen puhkeamiseen myös väestötasolla. Laatikaisen mukaan 6 prosenttia kaikista uusista diabetestapauksista voitaisiin ehkäistä, jos kukaan ei käyttäisi tupakka- ja nikotiinituotteita.

Miksi tupakointi sitten tuntuu jääneen varjoon diabeteksen riskitekijänä?

”Tupakointi on Suomessa ollut pitkään laskusuunnassa. Ehkä on tuudittauduttu siihen, että ollaan menossa hyvään suuntaan”, Laatikainen arvelee.

Nikotiini on suurin pahis

Tupakointi edesauttaa diabeteksen kehittymistä usealla tavalla. Laatikainen selvittää, että sairastumisen todennäköisyyttä kasvattaa tulehdusreaktio, jota tupakointi lisää kehossa. Lisäksi tupakoinnilla on vaikutusta haiman beetasoluihin, joilla voi olla osansa diabeteksen puhkeamisessa.

Keskeisin syntipukki on kuitenkin nikotiini, joka supistaa verisuonia ja heikentää insuliiniherkkyyttä. Tupakan lisäksi siis myös muut nikotiinituotteet kasvattavat sairastumisriskiä.

Nikotiini heikentää insuliiniherkkyyttä.

Laatikaisen mukaan nuuskan vaikutusta diabetesriskiin on tutkittu Ruotsissa. Tutkimus osoitti, että nuuskaajilla on keskimäärin noin 15 prosenttia kohonnut riski sairastua diabetekseen. Jos nuuskaa käyttää 5 ̶ 6 rasiaa viikossa, riski on jo sama kuin tupakoivilla. Yli 7 rasiaa viikoittain nuuskaavilla on peräti 70 prosenttia kohonnut riski sairastua.

Tumppaaminen parantaa hoitoa

Merkittävin diabeteksen riskitekijä on silti lihavuus. Kannattaako tupakointi lopettaa silläkin uhalla, että paino nousee?

”Ehdottomasti kannattaa”, Laatikainen vastaa.

Erityisen vaarallista tupakointi on henkilölle, jolla jo on diabetes. Useiden diabetekseen liittyvien komplikaatioiden todennäköisyys nimittäin kasvaa tupakoidessa. Tupakointi kiihdyttää sykettä ja nostaa verenpainetta. Se edistää verisuonten kalkkeutumista ja lisää aivohalvausriskiä, silmänpohjamuutoksia sekä munuaisvaurioita.

Myös diabeteksen hoito onnistuu paremmin, jos diabeetikko ei tupakoi tai käytä nikotiinituotteita.

Diabeteslääkkeiden teho paranee, kun tupakoinnin lopettaa.

”Nikotiinilla on insuliiniherkkyyttä heikentävä vaikutus. Kun tupakoinnin lopettaa, insuliinin vaikutus ja diabeteslääkkeiden teho paranee. Diabeetikoita pitäisi kaikin tavoin tukea tupakoinnin lopettamisessa, vaikka paino nousisikin.”

Pohjois-Karjalassa terveyden edistämien on arvossa

Tiina Laatikaisen ydinasiantuntemusta ovat kansansairaudet ja niiden riskitekijät, sairauksien ehkäisy ja hoidon laatu perusterveydenhuollossa. Kuinka terveyden edistämisen professori luonnehtii oman alueensa, Pohjois-Karjalan, suhtautumista savuttomuuteen?

Laatikaisen mukaan Pohjois-Karjalassa tupakoidaan vuoden 2018 FinSote-tutkimuksen perusteella hieman vähemmän kuin Suomessa keskimäärin, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Eniten tupakoidaan Lapissa ja Etelä-Karjalassa, vähiten Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Savuttomuustyössä on alettu aktivoitua.

”Pohjois-Karjalassa terveyden edistämistä arvostetaan ja pidetään tärkeänä. Täällä on myös terveyden edistämistä tukevia rakenteita, kuten Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja maakunnallinen savuttomuustyöryhmä.”

Laatikaisen mielestä savuttomuustyö ei kuitenkaan ole Pohjois-Karjalan terveydenhuollossa niin pitkällä kuin se voisi olla, vaikka asiassa on pikkuhiljaa alettu aktivoitua. Esimerkkiä voisi professorin mukaan ottaa vaikkapa Hämeenlinnan Savuttomat vauvat -kampanjasta tai Päijät-Hämeestä, jossa on aktiivisesti edistetty savuttomana leikkaukseen -mallia.

Tiina Laatikainen

Tiina Laatikainen
• Lääketieteen tohtori
• Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto
• Tutkimusprofessori, THL