Tupakoinnin lopettaminen voi parantaa mielenterveyttä

”Sinun ei kannata lopettaa tupakointia”, saattoi lääkäri sanoa mielenterveyspotilaalle. Nyt savuttomuuden hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle tunnistetaan, mutta mielisairaalat ovat yhä savuisia ympäristöjä.

”Mielenterveyspotilaat ovat olleet pitkään tupakkavieroituksen unohdettu ryhmä. On ajateltu, että he eivät ole kiinnostuneita lopettamaan tai lopettaminen ei ole heille hyväksi”, kertoo lääketieteen tohtori Saana Eskelinen.

Eskelinen on tehnyt potilastyötä psyykkisesti sairaiden parissa viisitoista vuotta. Väitöskirjassaan hän tutki avohoidon skitsofreniapotilaiden fyysistä terveyttä. Noin 40 prosenttia Eskelisen tutkimista potilaista tupakoi ja noin kolmannes oli lopettanut tupakoinnin.

Mielenterveyspotilaat tupakoivat muuta väestöä enemmän.

Eskelinen arvioi, että mielenterveyspotilaissa on tupakoivia 2−4 kertaa enemmän kuin väestössä keskimäärin. Yleisyys vaihtelee diagnoosiryhmittäin: skitsofreniaa sairastavien kohdalla tupakointiluvut ovat korkeampia kuin masennuspotilailla, ja kaikkein eniten tupakoivat päihderiippuvuuksista kärsivät.

”Mielenterveyden häiriöistä kärsivät kuolevat keskimääräistä nuorempina – pääasiassa syynä ovat tupakoinnista johtuvat sairaudet. Tupakointi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia potilaille, joilla usein muutenkin on vähän rahaa. Tupakoivan voi olla vaikeaa saada vuokra-asuntoa, eikä esimerkiksi kaikkia leikkauksia tehdä tupakoiville potilaille. ”

Uusi tieto korvaa uskomukset

Syitä mielenterveyspotilaiden tupakoinnin yleisyyteen on Eskelisen mukaan useita. Erityisesti psykoosiin sairastuneilla on usein matala koulutustaso ja heikko sosioekonominen asema. Mielisairaalassa hoidossa olleet ovat usein aloittaneet tupakoinnin vertaisten esimerkin vuoksi. Lisäksi mielenterveyspotilaat ovat saattaneet altistua väärälle informaatiolle.

”Vanhan uskomuksen mukaan tupakointi hyödytti mielenterveyden häiriöistä kärsiviä. Käsitys perustui osittain tupakkateollisuuden rahoittamiin tutkimuksiin, joiden mukaan nikotiinin aiheuttama dopamiinin eritys helpottaisi skitsofrenian oireita.”

Ahdistuksen ja masennuksen oireet voivat helpottua kun tupakoinnin lopettaa.

Sittemmin tutkimukset ovat osoittaneet, että tilanne on päinvastainen.

”Ahdistuksen ja masennuksen oireet voivat helpottua, kun tupakoinnin lopettaa. Psykoosipotilailla lopettaminen voi parantaa kognitiota, kun taas tupakoinnin aloittamisen on havaittu lisäävän psykoottisia oireita. On alkanut tulla sellaistakin tutkimusnäyttöä, että tupakointi voi jopa altistaa vakaviin mielenterveyden häiriöihin.”

Tupakoinnilla on vaikutusta myös lääkityksen tehoon.

”Tupakoiva potilas voi joutua ottamaan suuremman määrän tiettyjä lääkkeitä, esimerkiksi psykoosin hoidossa käytettyä klotsapiinia. Kun tupakointi loppuu, lääkäri saattaa pystyä vähentämään lääkeannostusta. Samalla potilaalle koituvat lääkekustannukset pienenevät, eikä tupakkaan mene enää rahaa.”

Mielisairaalat yhä savuisia

Kun Eskelinen työskenteli uransa alussa Kellokosken psykiatrisessa sairaalassa, tupakointia pidettiin itsestään selvänä osana potilaiden elämää.

”Lääkäritkin saattoivat vielä kymmen vuotta sitten sanoa, etteivät suosittele kenellekään mielenterveyspotilaalle tupakoinnin lopettamista. Taustalla oli huoli, että lopettaminen heikentäisi potilaan psyykkistä vointia.”

Nyt vieroitusta on alettu pitää osana psykiatrista hoitoa. Vieroituspalveluiden saatavuudessa on silti eroja sairaanhoitopiirien välillä. Joillain alueilla on perustettu esimerkiksi savuttomuusryhmiä ja rekrytoitu kokemusasiantuntijoita savuttomuuskoutseiksi.

Tupakasta vieroitus on osa psykiatrista hoitoa.

Eskelisen mukaan Suomen mielisairaalat ovat yhä valitettavan savuisia ympäristöjä.

”Tällä hetkellä lakia tulkitaan niin, että tahdostaan riippumatta hoidossa oleville potilaille tulee suoda mahdollisuus tupakointiin hoidon aikana. Suljetuilla osastoilla on henkilöitä, joiden ulkoilua on rajoitettava, joten sisätiloissa on oltava tupakointipaikkoja. Tupakan haju kulkeutuu niistä usein muihinkin tiloihin.”

Selkeitä ohjeita ja psyykkistä tukea tarvitaan

Eskelisen mukaan mielenterveyspotilaiden tupakasta vieroitukseen pätevät samat ohjeet kuin kenen tahansa kohdalla. Tupakoinnin puheeksi ottaminen on ensimmäinen askel. Sitä seuraavat lopettamiskehotus, neuvonta henkilökohtaisella otteella, vieroituslääkkeen tai nikotiinikorvaushoidon tarjoaminen ja ohjeistus sekä vieroituksen tuki ja seuranta.

”Oman alueen palveluista pitäisi olla tietoinen. Esimerkiksi Helsingissä potilaat ohjataan kaupungin tupakkaklinikalle. Itse suosittelen myös Stumppi.fi -palvelua tai soittamista Stumpin neuvontapuhelimeen.”

Mielenterveyspotilaiden kohdalla myös kirjallisten ohjeiden, psyykkisen tuen ja tsemppaamisen merkitys korostuu. Osalla psykiatrian potilaista on vaikeuksia muistaa asioita ja keskittymiskyky voi olla heikko. Kirjallista materiaalia kannattaa antaa potilaan mukaan, ja ohjeiden tulee olla selkeitä.

”Erityisen tärkeää on välittää viesti, että tupakasta vieroittuminen on mahdollista. Moni potilas on päässyt tupakasta eroon, vaikka kärsii mielenterveyden häiriöstä.”

Saana Eskelinen

Saana Eskelinen
– Lääketieteen tohtori, yleislääkäri.

– Tehnyt psykiatrian potilastyötä 15 vuotta.

– Johtaa HUS Psykiatrian Terveystupa-toimintaa, jolla edistetään psykiatrian potilaiden fyysistä terveyttä.