Pohjoismaisen alkoholipolitiikan ytimessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Thomas Karlsson kertoo, mikä Pohjoismaita yhdistää ja erottaa alkoholipolitiikassa sekä siihen liittyvissä asenteissa.
Alko, Systembolaget, Vinmonopolet ja Vínbúðin – Tanskaa lukuun ottamatta Pohjoismaita yhdistää alkoholin vähittäismyyntimonopoli.
”Yhteistä on myös se, että valtaosa näiden maiden väestöstä kannattaa monopolia”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Thomas Karlsson.
Karlsson on erikoistunut pohjoismaisen ja kansainvälisen alkoholipolitiikan, alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen tutkimukseen. Hänen mukaansa Pohjoismaille tyypillinen alkoholipolitiikka perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin, jotka on laadittu tutkimustiedon pohjalta.
”Kansainvälisen tiedeyhteisön mukaan alkoholin saatavuuden helpottaminen lisää alkoholin kulutusta. Muita kulutuksen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat hinta ja alkoholin markkinointi.”
Ei alkoholia muuallakaan saa vuorokauden ympäri
Vaikka pohjoismainen alkoholipolitiikka vaikuttaa eurooppalaisittain tiukalta, ei asia ole mustavalkoinen. Karlsson huomauttaa, että esimerkiksi ikärajoja ja alkoholin myyntiaikoja säädellään myös muualla Euroopassa.
”Ei alkoholia muuallakaan saa vuorokauden ympäri – itse asiassa kaupat menevät Etelä-Euroopan maissa yllättävän aikaisin kiinni. Monissa maissa myös ravintoloiden anniskeluajat ovat tiukempia kuin Suomessa, jossa anniskeluaikaa on aamuneljään asti.”
Tanska poikkeaa linjasta
Tanska poikkeaa alkoholipolitiikassaan silmiinpistävästi muista Pohjoismaista jo siksi, ettei maassa ole valtiollista monopolia alkoholin vähittäismyynnille. Ennen vuotta 1998 Tanskassa ei ollut lainkaan ikärajaa alkoholin ostamiselle kaupoista, ja nykyäänkin ikäraja mietoihin alkoholijuomiin on 16 vuotta. Myös alkoholin verotus on muita Pohjoismaita matalampaa, vaikkakin moneen Euroopan maahan verrattuna korkeaa.
Tanskassa alkoholia kulutetaan eniten Pohjoismaista. Myös tanskalaisnuoret juovat enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Alkoholipolitiikalla on merkitystä
”Jos Tanskan alkoholinkulutusta tarkastelee useiden vuosikymmenten ajanjaksolla, alkoholia on juotu Tanskassa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi kiri rinnalle 2000-luvun alussa, mutta suomalaisten alkoholinkulutus lähti laskuun 2010-luvulla. Tanskassa näin ei ole käynyt.”
Karlssonin mukaan on kuitenkin hankalaa sanoa, missä määrin Tanskan liberaali alkoholipolitiikka on vaikuttanut kulutukseen.
”Alkoholipolitiikalla on merkitystä, mutta myös kulttuuriset syyt ja talous vaikuttavat. Tanskassa on ollut pitkään panimotoimintaa, ja esimerkiksi Carlsberg on yksi maailman suurimmista panimoista. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Tanska on saanut vaikutteita Manner-Euroopasta.”
Naapureiden asenteissa on eroja
Suomen ja Ruotsin alkoholipoliittisissa asenteissa on Karlssonin mukaan eroja. Selkeimmin erot näkyvät suhtautumisessa alkoholin vähittäismyyntimonopoliin. Suomessa keskustelu viinien myynnin sallimisesta päivittäistavarakaupoissa nousee otsikoihin säännöllisesti, mutta Ruotsissa alkoholimonopolia ei juuri kyseenalaisteta. Toisin kuin kokoomus Suomessa, mikään puolue ei naapurimaassamme liputa alkoholimonopolista luopumista.
Ruotsissa mikään puolue ei liputa alkoholimonopolista luopumista
Karlsson uskookin, että jos monopolista jossain Pohjoismaassa luovutaan, se tapahtuu todennäköisimmin Suomessa.
”Suomessa ollaan taipuvaisia tekemään äkkivääriä päätöksiä. Tästä hyvä esimerkki on alkoholiveron rysäyttäminen kerralla kolmanneksella alas vuonna 2004. Ruotsissa sen sijaan on tehty pieniä muutoksia ja seurattu, miten ne vaikuttavat.”
Karlssonin mukaan Ruotsissa ollaan Suomea tyytyväisempiä tiukkaan alkoholipolitiikkaan.
”Ruotsissa niin päättäjien kuin kansankin mieleen on iskostunut, että alkoholista koituu aina enemmän haittaa kuin hyötyä. Sitä ei ehkä ole yhtä vahvasti suomalaisten päättäjien selkärangassa.”
Alkoholin merkitys on vähentynyt
Toisaalta suomalaisten mielipiteet voivat muuttua myös tiukempaa alkoholipolitiikkaa tukeviksi. Karlsson havainnollistaa, että näin tapahtui alkoholiveron laskun seurauksena vuoden 2004 jälkeen.
”Kun alkoholihaitat alkoivat lisääntyä, yleinen mielipide kääntyi kannattamaan rajoittavampaa alkoholipolitiikkaa. Ihmiset suivaantuivat häiriökäyttäytymiseen. ”
Matkustajatuonti väheni jo ennen koronaa
Karlssonin mukaan Suomen alkoholikulttuurissa on myös pitemmällä aikavälillä tapahtunut selvä muutos. Etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholinkulutustaan, mutta alkoholin merkitys yhteiskunnassa on muutenkin vähentynyt.
”Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei alkoholin matkustajatuonti ole lisääntynyt, vaikka alkoholiveroa on useampaan otteeseen korotettu. Matkustajatuonti väheni jo ennen koronaa.”
Tilastoitu alkoholinkulutus Pohjoismaissa vuonna 2020:
100 % alkoholia, litraa / 15 vuotta täyttäneet
Tanska 9,3
Suomi 8,2
Ruotsi 7,5
Islanti 7,4
Norja 7,2
Lähde
THL: Päihdetilastollinen vuosikirja 2021
