Nuuskan salakuljetukselle stoppi
Jos päättäjät aidosti haluavat saada nuuskan salakuljetuksen loppumaan, pitäisi yhteiskunnan tarjota nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua siihen, uskoo Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.
Hannu Sinkkonen kertoo, että kymmenen vuotta sitten Tulli takavarikoi nuuskaa muutamia kymmeniä kiloja vuodessa. Viime vuosina määrä on ollut 5000–6000 kiloa vuodessa.
”Usein kuvitellaan, että nuuskan maahantuonti vähenisi, jos laittaisimme lisää ihmisiä seisomaan rajalle, mutta ei se niin mene vapaan liikkuvuuden aikana.”
Sinkkosen mukaan tarvittaisiin mahdollisuus käyttää tehokkaampia tutkintamenetelmiä, jotta isojen salakuljetusten toimeksiantajista saataisiin tietoa. Hän uskoo, että myös salakuljetukseen liittyvien rikosnimikkeiden muuttaminen saattaisi vaikuttaa maahantuontiin. Toisin kuin veropetokselle, salakuljetukselle ei ole laissa säädetty törkeää tekomuotoa.
Nuuskaan liittyy rahanpesua.
”Nuuskaan liittyy useiden miljoonien eurojen harmaat markkinat ja rahanpesua. Lainsäädäntöä pitäisi säätää sen mukaan. Tämä mahdollistaisi myös Tullille tehokkaamman puuttumisen.”
Nuuskaa tuodaan myyntiin
Nuuskaa saa tuoda ainoastaan omaan käyttöön, korkeintaan kilon kerrallaan. Sinkkonen kertoo, että pelkästään omaan käyttöön tuominen on kuitenkin selvästi vähentynyt. Nuuskaa tuodaan myyntiin.
”He, jotka asuvat rajan lähellä hakevat usein ja sen verran, kuin itse tarvitsevat. Kauempaa tulevat tuovat yleensä enemmän kuin kilon – puhutaan kymmenistä kiloista.”
Ihmiset ovat tietoisia veroseuraamuksista.
Kun ihminen jää kiinni laittomasta tuonnista, asiaa käsitellään tarvittaessa rikosprosessissa. Verohallinto päättää laittoman tuonnin veroseuraamuksista harkintansa mukaan. Jos nuuskaa on tuotu suuri määrä, kyseessä voi olla törkeä veropetos.
”Kaupallisessa tuonnissa syyllistytään lähes aina salakuljetusrikokseen ja veropetokseen.”
Sinkkosen mukaan ihmiset ovat tietoisia veroseuraamuksista.
”Kyllä kaikki, jotka nuuskan tuontiin ryhtyvät, tietävät seuraamuksista. Aluksia saatetaan puolustusmekanismina sanoa, ettei tiedetty, mutta asiaa selvitettäessä käy ilmi, että seuraamukset olivat tiedossa.”
Markkinointiin puututtava
Sinkkonen sanoo nuuskan olevan ”muotiasia” etenkin poikien keskuudessa, mutta mainontaa suunnataan nykyään myös tytöille.
”On tullut vastaan paketteja, joista näkee heti, että ne on tarkoitettu tytöille.”
Nuuskan markkinoiminen sosiaalisessa mediassa on Sinkkosen mukaan iso ongelma:
”Mikä on palvelun ylläpitäjän vastuu? Tässäkin asiassa voisi miettiä lainsäädäntöä.”
Nuuskaa markkinoidaan somessa.
Lisäksi tarvitaan valistusta. Jos nuuskaa ei haluta käyttää, sitä ei myöskään tuoda maahan.
”Monesti televisiossa näkee esimerkiksi urheilumaailmasta tuttuja henkilöitä, jotka kertovat nuuskan käytöstään tai nuuskaavat avoimesti. Onhan se huono roolimalli. Jos jossain urheilulajissa avoimesti käytetään nuuskaa, pitäisi siihen pystyä puuttumaan.”
Korona lisäsi nikotiinivalmisteiden takavarikkoja
Sinkkonen kertoo, että koronan aikana nuuskan matkustajatuonti on vähentynyt matkustajaliikenteen hiljentymisen myötä. Nuuskaa muistuttavia nikotiinivalmisteita on kuitenkin takavarikoitu aiempaa enemmän. Ne tulevat Suomeen pääasiassa rahti- ja postiliikenteen kautta.
Tulli tiedotti viime kesänä, että nuuskan kaltaiset nikotiinivalmisteet voivat olla vaarallisen voimakkaita.
”Niitä markkinoidaan paljon verkossa, ja mainoksia ponnahtelee sähköpostiin ja Facebookiin. Mainonta on hyvin aggressiivista. Se on uusi piirre.”
Mainoksia ponnahtelee sähköpostiin ja Facebookiin.
Sinkkosen mukaan mainoksissa saatetaan sanoa, ettei nikotiinivalmisteiden tilaaminen Suomeen ole kiellettyä. Valmisteet, joissa nikotiinia on yli 4 milligrammaa annosta kohden, luokitellaan kuitenkin Suomessa lääkkeiksi. Niihin tarvitaan voimassa oleva tuontilupa, kuten resepti. Tätä eivät mainokset kerro.
