Katse tupakan ympäristöhaittoihin
Ilmastonmuutos on nyt esillä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ympäristöasiantuntija Leo Stranius uskoo, että on jo korkea aika puhua myös tupakan ympäristöhaitoista. Erityinen vastuu on poliittisilla päättäjillä.
Leo Stranius tumppasi viimeisen tupakkansa 17-vuotiaana.
”Koin niihin aikoihin ympäristöheräämisen ja luin uutin uutisen, jossa kerrottiin, että tupakan viljelyn tieltä raivataan sademetsää.”
Tupakka on ympäristölle haitallinen turhake.
Straniuksen mielestä tupakan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista tulisi puhua enemmän jo pelkästään siksi, ettei kukaan tarvitse tupakkaa elääkseen tai voidakseen hyvin.
”Tupakka on täysin turha tuote.”
Monia muita ympäristölle haitallisia asioita voi perustella edes jostain näkökulmasta. Esimerkiksi asuntoja pitää ainakin Suomessa lämmittää, auto saattaa olla välttämätön liikkumiseen ja lihaa syödessä voi vedota ravintoarvoihin.
”Haastavaa on, että tupakkaan liittyy riippuvuutta ja isoja taloudellisia intressejä, joista ei ehkä uskalleta puhua ääneen”, Stranius pohtii.
Metsäkatoa, päästöjä ja jätettä
Sademetsien kaataminen ei suinkaan ole ainoa tupakantuotannon varjopuoli. Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaiseman raportin (pdf) mukaan tupakan tuotantoketjun kaikissa vaiheissa kuluu runsaasti energiaa, vettä ja lannoitteita. Vastalahjaksi syntyy päästöjä sekä jätettä.
Silti savuttomuutta ei suoralta kädeltä mielletä ilmastoteoksi. Pikemminkin keskustellaan lentämisen tai lihansyönnin vähentämisestä. Straniuksen mukaan tupakasta on pitkään totuttu puhumaan lähinnä terveysnäkökulmasta. Nyt olisi kuitenkin otollinen hetki kiinnittää huomiota tupakan epäekologisuuteen – onhan ilmastonmuutos tapetilla enemmän kuin koskaan aiemmin.
”Luulen, että jatkossa ilmastonäkökulma tulee vahvistumaan tupakan kohdalla. Ennen kaikkea roskakeskustelussa tupakalla tulee olemaan iso rooli”, Stranius sanoo ja viittaa tupakantumppeihin. Ne sisältävät myrkkyjä ja selluloosa-asetaattia, joka ei maadu. Maahan päätyneet tumpit kulkeutuvat sadeveden mukana myös vesistöihin, joissa myrkyt huuhtoutuvat ekosysteemiin.
Tupakalle myyntikielto?
Stranius toteaa, että toimittajien ja kansalaisjärjestöjen pitäisi nostaa tupakan ympäristövaikutukset valokeilaan. Järjestöjen kannattaa panostaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jotta tupakkalakiin saataisiin tiukennuksia.
Pelkkä tietoisuuden lisääminen ei silti riitä. Erityinen vastuu on poliittisilla päättäjillä. Heillä on valta asettaa raamit, joilla ihmisten käyttäytymiseen vaikutetaan.
Poliittiset päättäjät voivat asettaa raamit.
”Suomesta ei varmaan löydy henkilöä, joka ei tietäisi tupakan terveyshaitoista. Silti moni polttaa edelleen. Suomalaiset tietävät myös ilmastonmuutoksen uhkaavan, mutta moni ei muuta käyttäytymistään. Ihmisten toimintaan pitäisi vaikuttaa esimerkiksi verotuksen kautta.”
Stranius uskoo, että Suomessa ollaan jo lähellä sellaista yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa tupakan myynnin voisi kieltää kokonaan.
”Mielestäni Suomi voisi ottaa tiukkaa etunojaa ja olla ensimmäinen länsimainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa tupakan myynti on kielletty.”
Nuorilla on vaikutusvaltaa
Stranius uskoo, että myös nuoret ovat avainasemassa savuttomuuden saavuttamisessa.
”Monet nuoret ovat tuoneet esille, että ilmastonmuutos on koko olemassaoloa uhkaava kriisi, paljon laajempi asia kuin oma terveys. Nuorilla on todellista poliittista voimaa.”
Tätä kuvastaa esimerkiksi maaliskuussa järjestetty ilmastolakko, jossa koululaiset eri maissa vaativat hallituksiltaan parempaa ilmastopolitiikkaa.
Straniuksen mukaan vastuu yhteisestä ilmakehästä ja ympäristöstä voisi olla monelle tupakoivalle nuorelle se viimeinen naula, joka saa lopettamaan.
”Itselleni se toimi kimmokkeena 17-vuotiaana. Tässä ajassa on vielä enemmän nuoria, joita ilmasto- ja ympäristösyyt motivoivat.”
