Hammaslääkärin avulla eroon nikotiiniriippuvuudesta

Erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen on nähnyt kolmen vuosikymmenen ajan, mitä tupakointi ja nuuskan käyttö tekevät suunterveydelle. Hän uskoo, että hammaslääkärin vastaanotto voisi olla kimmoke riippuvuudesta irrottautumiselle.

Anna Maria Heikkinen on työskennellyt hammaslääkärinä sekä yksityisvastaanotoilla että julkisella puolella vuodesta 1990. Hän on erikoistunut parodontologiaan eli iensairauksiin.

Väestön tupakointi on Heikkisen uran aikana vähentynyt selvästi – samoin tupakan aiheuttamat vauriot suunterveydessä. Toisaalta nuuskan käyttö tekee yhä useammin tuhojaan asiakkaiden ikenissä. Heikkisen mukaan nuuskankäyttäjä on tyypillisesti nuori mies.

”Nuoret nuuskaavat nykyään aiempaa enemmän, mutta on myös niitä, jotka käyttävät sekä nuuskaa että tupakkaa.”

Jo puolen vuoden mittainen nuuskan käyttö voi aiheuttaa suussa muutoksia.

Heikkinen kertoo, että jo puolen vuoden mittainen nuuskan käyttö voi aiheuttaa suussa muutoksia: limakalvosta tulee paksuuntunut ja norsunnahkamainen siitä kohtaa, missä nuuskaa pidetään. Nuuskan sisältämä nikotiini myös supistaa verisuonia, jolloin ikenet eivät vuoda verta kovin helposti. Ientulehdus saattaa jäädä huomaamatta, eikä hoitoon hakeuduta ajoissa.

”Pitkäaikaisessa nuuskankäytössä limakalvo paksuuntuu, muuttuu ryppyiseksi ja voi muuttua myös haavaiseksi. Ikenet vetäytyvät hampaiden ympäriltä, jolloin hampaiden juuret paljastuvat ja reikiintyvät helposti. Hammas voi tulehtua ikenen ympäriltä, ja ien voi alkaa märkiä.”

Nuuska ja tupakka puheeksi

Heikkisen mielestä hammaslääkärin pitäisi puuttua asiakkaan tupakointiin ja nuuskan käyttöön.

”Käytön määrästä ja kestosta tulee kysyä asiakkaalta, samoin lopettamisyrityksistä. Olisi tärkeää kannustaa asiakasta lopettamaan ja kertoa esimerkiksi yksilö- ja ryhmäohjauksista, lääkehoidosta ja nikotiinikorvaushoidosta.”

Myös hammaslääkärin pitäisi puuttua asiakkaan tupakointiin ja nuuskan käyttöön.

Heikkinen uskoo, että hammaslääkärit kysyvät yleensä tupakkatuotteiden käytöstä säännöllisesti – etenkin silloin, jos huomaavat asiakkaansa suussa merkkejä siitä.  Valitettavasti varsinainen vieroittaminen on kuitenkin vielä hyvin vähäistä.

”Asiakkaalta pitäisi tiedustella, millaisesta vieroitushoidosta hän voisi saada apua. Olisiko hän kenties kiinnostunut lääkehoidosta tai ryhmäterapiasta? Käyttääkö hän lääkkeitä, joilla voi olla vaikutusta vieroitukseen?”

Asiakkaat kaipaavat tietoa

Ihanteellisessa tapauksessa hammaslääkäri tekisi asiakkaalle vieroitushoitosuunnitelman ja seuraisi sen etenemistä.

”Jos asiakas käy useaan kertaan vastaanotolla, seuraaminen on helppoa. Itse käyn asiakkaan kanssa läpi suunnitelmaa, kirjaan ylös, jos on tullut repsahduksia ja motivoin lopettamaan uudelleen.”

Asiakkaat ovat useimmiten kiinnostuneita nuuskan käytön vaikutuksista.

Miten hammaslääkärin tuolissa istuva sitten reagoi, kun nuuska tai tupakka otetaan puheeksi?  Heikkinen vastaa, että palaute on useammin positiivista kuin negatiivista.

”Asiakkaat ovat useimmiten kiinnostuneita siitä, mitä merkitystä esimerkiksi limakalvomuutoksilla on, ja voivatko ne olla suusyövän esiasteita. ”

Nuoret mukaan keskusteluun

Heikkinen pitää tärkeänä, että myös koululaisten hammastarkastuksissa kysyttäisiin tupakoinnista ja nuuskan käytöstä, kerrottaisiin niiden vaikutuksista sekä kannustettaisiin nikotiinittomuuteen.

Nuorilta itseltään pitäisi kysyä, miten tupakointia ja nuuskan käyttöä parhaiten ehkäistäisiin.

Toisaalta nuoriin ei vetoa pelkkä ulkoapäin tuleva saarnaaminen.

”Nuorilta itseltään pitäisi kysyä, miten tupakointia tai nuuskan käyttöä parhaiten ehkäistäisiin. Hyödyllisiä voivat olla esimerkiksi työpajat, joissa nuoret pääsisivät ideoimaan kampanjoita.”

Myös nuorten idoleilla on vaikutusvaltaa:

”Se, mikä on cool, leviää sosiaalisessa mediassa nopeasti.”

Kuva: Shutterstock (kuvituskuva)

Anna Maria Heikkinen

Anna Maria Heikkinen
Toimii aktiivisesti Suomen Hammaslääkäriliitossa, suunterveyden edistämishankkeissa ja tupakoinnin lopettamiseen liittyvässä valitustyössä. Hän on hammaslääkäri (1990), erikoishammaslääkäri (2012), hammaslääketieteen tohtori (2011) ja Helsingin yliopiston dosentti. Heikkisen väitöstutkimuksen aiheena oli tupakka ja nuorten suunterveys.