Väestö sakottaisi tumpeilla roskaamisesta ja kannattaa tupakkateollisuuden jätemaksua

Suomalaiset olisivat valmiita sakottamaan tumppien maahan heittämisestä, ja enemmistö haluaisi tupakkayrityksille jätemaksut tumppien siivoamiskustannuksista, ilmenee loppuvuodesta 2019 Kantar TNS:n tekemästä mielipidekyselystä.  

Suuri osa, 59 prosenttia, tutkimukseen osallistuneista tiesi tupakantumppien olevan vaarallista jätettä. Harvempi, 39 prosenttia, tiesi tumppien levittävän myrkkyjä ympäristöön. Vastaajista 33 prosenttia arvioi tumppien olevan samanlaisia kuin muutkin roskat.

”Tupakantumppi on ympäristömyrkky. Maahan heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tumpit eivät maadu, vaikka ne hajoavat ajan mittaan. Ne ovat myös vaara eläimille, jotka voivat napata tumpin suuhunsa. Toivoisimme, että myös esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt ottaisivat tämän näkökulman voimakkaammin esille”, toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH:stä kertoo.

Vuoden 2019 lokakuussa toteutettuun tutkimukseen osallistuneista lähes kaikki, 94 prosenttia, koki, että ympäristöön heitetyt tupakantumpit häiritsevät joskus (40 %) tai usein (54 %). Vastaajista 64 prosenttia kertoi nähneensä myös ympäristöön heitettyjä nuuskapusseja.

Ratkaisuna teollisuuden jätemaksut ja sakotus?

Tupakantumppien tai nuuskapussien ympäristöön heittämisestä sakottamista puolsi enemmistö, 63 prosenttia, 21 prosenttia vastusti ja 16 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Suuri osa, 64 prosenttia, koki, että tupakkateollisuuden pitäisi korvata tupakkajätteiden siivoamisesta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset, 21 vastusti ja 15 prosenttia ei osannut sanoa.

Vuoden 2020 maaliskuussa Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä toive teollisuuden vastuusta korostui entisestään. Vastaajista jo 72 prosenttia koki, että tupakka- ja nikotiinituotteiden valmistajien pitäisi maksaa jätemaksu tuotteisiin liittyvän jätteen, kuten tumppien siivoamisesta ja hävittämisestä. Kaikkein vähiten teollisuuden jätemaksuja kannattivat nuoret, 18–24-vuotiaat vastaajat. Kuitenkin myös heistä 62 prosenttia kannatti tupakkateollisuudelle asetettavia jätemaksuja.

”Koska tupakkateollisuus viime kädessä tuottaa jätteen, olisi luonnollista, että se vastaisi myös jätteiden keräämisestä ja hävittämisestä. Tupakan viljelystä, valmistuksesta ja käytöstä syntyvät myrkylliset jätteet kuormittavat ja aiheuttavat monella tavoin ympäristöuhan. Ei ole oikein, että tupakkayritykset keräävät voitot ja jättävät niin terveydelliset kuin ympäristölliset haittavaikutukset valtioiden ja veronmaksajien maksettavaksi ”, Mervi Hara kertoo.

Viherpesulla lyhyet jäljet

Mervi Haran mukaan tupakkateollisuus kohottaa mielellään imagoansa osallistumalla eri tavoin ilmastonsuojeluun, mutta se ei ole oma-aloitteisesti edelleenkään ryhtynyt merkitsemään tuotteitaan ympäristöhaitallisiksi.

Euroopan parlamentin viime vuonna hyväksymä direktiivi edellyttää, että tuotteiden ympäristöön joutumisesta koituvat haitat tulisi ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Tämä koskisi esimerkiksi muovisten tupakkafilttereiden pakkausmerkintöjä.

”Tupakan ympäristöhaitat ovat myös hyvä syy tupakoinnin lopettamiseen. Arvioiden mukaan ympäristöön heitetään maailmalla 4,5 biljoonaa tupakantumppia vuosittain. Tämän myrkyllisen jätteen lisäksi tupakantuotanto kiihdyttää kokonaisuudessaan ilmastonmuutosta merkittävästi. Lopettaminen on ilmastoteko terveyshyötyjen lisäksi”, Mervi Hara kannustaa.

Suomen ASH:n Kantar TNS Oy:llä lokakuussa 2019 teettämään kyselyyn osallistui 2013 vastaajaa. Taloustutkimuksen maaliskuussa 2020 toteuttamaan kyselyyn osallistui 2499 vastaajaa.

Tupakka ja ympäristö

• Maailmalla valmistetaan kuusi biljoonaa savuketta vuodessa.
• Tuotantoon tarvitaan 32,4 miljoonaa tonnia vihreitä tupakan lehtiä.
• Tupakan lehdet kuivatetaan polttamalla puuta ja hiiltä.
• Puun polttaminen aiheuttaa päästöjä, ja samalla menetetään hiilinieluina toimivia metsiä.
• Yhden vihreän tupakkatonnin viljely edistää ilmastonmuutosta noin 2‐3 kertaa enemmän kuin tomaatti‐ tai perunatonnin viljely.