fbpx

Ilmastonmuutos

Koska tupakan tuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta, myös tupakkateollisuuden toimiin on puututtava  ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Maailmalla valmistetaan kuusi biljoonaa savuketta vuodessa. Niiden tuotantoon tarvitaan 32,4 miljoonaa tonnia vihreitä tupakan lehtiä, joita viljellään neljällä miljoonalla hehtaarilla maata.

Tupakkaviljelmien tieltä kaadetaan metsiä, mikä jättää maaperän alttiiksi tuulille ja sateille ja synnyttää vähitellen autiomaita. Tupakan viljely aiheuttaa noin viisi prosenttia maailman metsäkadosta. Kolmensadan savukkeen valmistamiseen on kaadettava yksi puu. Tupakan viljely vaati myös torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä. Nämä kemikaalit päätyvät vesistöihin ja saastuttavat järviä, jokia sekä juomavettä.

Tupakan viljely köyhdyttää maaperää niin, ettei siinä enää muutaman vuoden kuluttua pysty viljelemään mitään. On laskettu, että jos tupakan sijasta viljeltäisiin ruokakasveja, saataisiin ruokittua yli 19 miljoonaa ihmistä.

Tupakan lehtiä kuivatetaan polttamalla puuta ja hiiltä. Puun polttaminen aiheuttaa päästöjä, ja samalla menetetään hiilinieluina toimivia metsiä. Maaperä happamoituu, makea ja merivesi rehevöityvät, kiinteää jätettä syntyy tonneittain.

Tupakan tuotantoketjun jokainen vaihe edistää ilmastonmuutosta joko päästöinä tai käytettyjen materiaalien hiilijalanjälkinä. Esimerkiksi autoilun päästöistä puhutaan Suomessakin paljon, tupakkateollisuuden päästöistä vähemmän. Kuitenkin amerikkalaisen tupakkateollisuuden päästöt vastaavat lähes neljän miljoonan auton hiilidioksidipäästöjä.

Punaista lihaa suurempi ilmastovaikutus

WHO:n tupakan ympäristövaikutuksista kertovassa raportissa  verrataan tupakoinnin ja punaisen lihan syönnin ympäristövaikutuksia. Raportin mukaan askin päivässä tupakoiva kuluttaa vuoden aikana lähes viisinkertaisesti enemmän vettä ja lähes kaksinkertaisesti enemmän fossiilisia polttoaineita kuin globaalisti keskimääräinen punaisen lihan syöjä.

Tupakkateollisuuden luomasta ympäristöongelmasta ei kuitenkaan pidä syyllistää tupakoitsijoita, vaan tupakkateollisuutta. Moni aloittaa tupakoinnin nuorena, vielä terveysvaikutuksista tietämättömänä tai piittaamattomana. Riippuvuuden synnyttyä tupakoinnista on usein vaikeaa päästä eroon.

Puun ja hiilen polttamisesta lähes puolet päästöistä

Tupakan lehtien kuivatus synnyttää enemmän hiilipäästöjä kuin tupakan tuotannon kaikki muut vaiheet. Savukkeiden valmistuksessa huomattavin ympäristövaikutus on puolestaan energian käytöllä.

Lisäksi ei-tupakkaa sisältävät tuotteet, kuten filtterit, savukepaperi ja pakkausmateriaali, rasittavat kaikki ympäristöä, varsinkin kun otetaan huomioon valmistettavien lopputuotteiden suuri määrä, vuosittain 6 biljoonaa savuketta. Tupakkateollisuuden arvioidaan käyttävän vuosittain yli miljoona tonnia filttereitä ja noin 2,15 miljoonaa tonnia pakkausmateriaalia, pois lukien lähetykseen käytettävät pahvilaatikot. Näiden ei-tupakkaa sisältävien tuotteiden valmistaminen synnyttää noin 10 prosenttia savukevalmistuksen hiilijalanjäljestä.

Video: Tupakka –  uhka ympäristölle.

Videossa esitetyt luvut perustuvat julkaisuvuoden 2017 tietoihin.

Video: Tupakka tuhoaa maapallon keuhkot

Maailmanlaajuisesti tupakan tuotantoketjusta tulee vuosittain lähes 84 Mt CO2-ekvivalenttipäästöjä ilmastonmuutokseen.

WHO:n raportin (pdf) mukaan ilmastovaikutukset jakautuvat seuraavasti:

  • 44,7 % tupakan lehtien kuivatus
  • 20,8 % tupakan viljely
  • 15,7 % savukkeiden valmistus
  • 1,1 % prosessointi
  • 0,9 % savukkeiden kulutus ja hävitys
  • 0,4 % jakelu

 

Infograafeja:

Ympäristö ja tupakka