Tupakoinnin lopettanut Antti Rinne: ”Vaikeinta oli henkinen riippuvuus”
Video sivun alalaidassa.
Antti Rinne on lopettanut ja aloittanut tupakoinnin monta kertaa, mutta aikoo nyt pysyä savuttomana. Tupakkalain kehitykseen hän sanoo olevansa tyytyväinen.
”Ei mulle ole koskaan ollut vaikeaa lopettaa, mutta aina on ollut helppo aloittaa uudelleen”, Rinne sanoo.
Viimeisen tupakkansa Rinne tumppasi 27.12.2018.
”On selvää, että kun sepelvaltimotauti todettiin, tupakkaa ei ole järkevää polttaa. Jossain vaiheessa se joka tapauksessa johtaa vakavampiin seurauksiin. Oli helppoa päättää, että en enää polta.”
Rinteen mukaan tupakointi ei ole enää edes houkutellut – joitain yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta. Ulkoilmassa syödessä tai nuotiolla makkaraa paistaessa jostain on kulkeutunut tupakansavua. Silloin tupakointi on käväissyt mielessä.
Rahan kuluminen ja pahalta haisevat vaatteet alkoivat kyllästyttää.
Rinne aloitti tupakoinnin 16-vuotiaana. Vuosien varrella hän lopetti kaksi tai kolme kertaa ja onnistui olemaan pitkiä aikoja savuton. Lopettamispäätökset syntyivät, kun rahan kuluminen ja pahalle haisevat vaatteet alkoivat kyllästyttää.
”En yrittänyt lopettaa, vaan lopetin. Mutta sitten aina aloitin uudelleen.”
Rinteen mukaan henkinen riippuvuus tupakkaan on aina tuntunut voimakkaammalta kuin fyysinen riippuvuus. Vaikeita lopettamisessa ovat olleet tilanteet, joissa tupakka ennen oli ollut läsnä.
”Tupakointi on ollut mulle tapa keskeyttää työnteko. Hyvin vähän loppujen lopuksi poltin kotona illalla tai vapaapäivinä. ”
Työpaikkatupakointi sai retkahtamaan
Pisimmillään Rinne onnistui olemaan jopa kuusi vuotta tupakoimatta, mutta retkahti jälleen töissä. Se tapahtui ennen vuotta 1995, jolloin työpaikoilla sai vielä tupakoida.
”Naapurihuoneessa poltettiin ja sitten tuli pummattua tupakkaa. Ja kun tuli semmoinen tunne, ettei kehtaa enää pummata, aloin ostaa itse. Siitä se lähti. ”
Naapurihuoneesta tuli pummattua tupakkaa.
Savuttomilla ympäristöillä onkin Rinteen mielestä vaikutusta tupakointiin.
”On hyvä, että työpaikoilla joutuu menemään ulos polttamaan kelissä kuin kelissä. Sillä on ollut aikoinaan tupakointia vähentävä merkitys.”
Rinne sanoo olevansa tyytyväinen tupakkalain kehitykseen. Hän pitää myös tupakkalain tavoitetta savuttomasta Suomesta hyvänä – saavutettiin tavoite sitten vuonna 2030 tai myöhemmin.
”Se on hyvä tavoite, mutta se täytyy toteuttaa niin että ihmiset itse ymmärtävät sen tehdä. Mieluummin kannustamalla kuin rangaistuksia jaellen.”
Tupakkalaki on vähentänyt nuorten tupakointia
Nuorten tupakointi on vähentynyt huimasti. Vuonna 2000 lähes 25 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista ilmoitti tupakoivansa päivittäin, mutta vuonna 2019 vastaava luku oli hieman yli 5 prosenttia.
”Uskon, että valistus kouluissa ja kotona on vaikuttanut niin, että tupakointia aloitetaan entistä vähemmän.”
Rinne lisää, että tupakkalailla on ”ilman muuta” ollut vaikutusta nuorten tupakoinnin vähenemiseen. Hän mainitsee kauppojen ikärajavalvonnan – tupakkaa ei myydä alaikäisille yhtä helposti kuin ennen.
Oppilaita voisi palkita savuttomuudesta.
Erityisen iso merkitys on mainonnalla ja markkinoinnilla.
”Tällä hetkellä somekanavilla on erittäin paljon vaikutusta. Siihen kannattaa keskittyä. Olisiko siellä jotain sellaista, jolla kiinnostusta [tupakkaan] voisi vähentää?”
Kouluissa pitäisi Rinteen mielestä käyttää positiivisia keinoja ja palkita oppilaita tupakoimattomuudesta.
”Kouluaikana, kun poltin, se oli sellaista seikkailuakin. Piti juosta opettajaa karkuun tai pysyä piilossa”, Rinne muistelee.
