Tupakka kasvattaa terveyseroja
Matalasti koulutetut tupakoivat enemmän kuin korkeasti koulutetut – ja kuilu on vuosikymmenten saatossa kasvanut, selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijan, Otto Ruokolaisen väitöstutkimuksesta. Taustalla vaikuttavat Ruokolaisen mukaan useat yhteiskunnalliset tekijät.
Otto Ruokolainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tupakkatuotteiden käytön sosioekonomisia eroja, tupakoinnin lopettamista ennustavia tekijöitä ja väestön suhtautumista tupakkapolitiikkaan Suomessa. Tutkimuksen aineistona olivat väestökyselyt vuodesta 1978 vuoteen 2017.
”Myönteinen muutos on tapahtunut, sillä kaiken kaikkiaan tupakointi on selvästi vähentynyt. Erot matalasti- ja korkeasti koulutettujen tupakoinnissa ovat kuitenkin kasvaneet 1970-luvulta.”
Erot tupakoinnissa ovat kasvaneet.
Ruokolaisen mukaan korkeasti koulutetut onnistuvat tupakoinnin lopettamisessa todennäköisemmin kuin matalasti koulutetut.
”Syy on kenties matalasti koulutettujen voimakkaampi nikotiiniriippuvuus ja vähempi sosiaalinen tuki, mutta myös yhteiskunnalliset tekijät voivat vaikuttaa. Matalasti koulutetuilla ei välttämättä ole samanlaista pääsyä terveydenhuoltoon tai vieroitusryhmiin, ja heillä voi olla taloudellisia haasteita maksaa vieroituslääkkeistä.”
Alkoholin käyttö ja masennus vaikuttavat
Ruokolaisen mukaan terveydenhuollossa tulisi kysyä tupakoinnista ja ohjata vieroitusryhmiin, lääkärille ja tarvittaessa eteenpäin apteekkiin hakemaan vieroituslääkettä. Lisäksi pitäisi soittaa perään ja kysyä, miten menee.
”Tupakoinnin lopettamisen tukeminen on todella tärkeää, jos haluamme, että tupakkalain tavoite toteutuu ja vuonna 2030 vain 5 prosenttia väestöstä käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita.”
Ruokolainen jatkaa, että korkeasti koulutetut ovatkin jo lähellä tavoitetta. Katse tulisi suunnata matalasti koulutettuihin, sillä etenkin miehillä korkea koulutus ennustaa tupakoinnin lopettamista.
Korkeasti koulutetut ovat jo lähellä tavoitetta.
Tupakoinnin jatkumista puolestaan ennustavat paitsi vahva nikotiiniriippuvuus, myös käyttäytymiseen ja terveyteen liittyvät riskitekijät. Tällaisia ovat etenkin runsas alkoholinkäyttö ja masennus.
”Eritoten masennuksesta kärsivät ja paljon alkoholia juovat tarvitsisivat tukea lopettamiseen.”
Tupakkapolitiikka saa kannatusta
Tutkimuksen perusteella väestö suhtautuu myönteisesti tiukkaan tupakkapolitiikkaan, kuten tupakan myyntipaikkojen karsimiseen.
”Koulutusryhmien suhtautumisessa ei havaittu suuria eroja. Voi sanoa, että tämä antaa lisäpontta tupakkapolitiikalle. Kansainvälisissä tutkimuksissa on näyttöä siitä, että mitä tiukempi tupakkapolitiikka, sitä vähemmän tupakointia.”
Mitä tiukempi tupakkapolitiikka, sitä vähemmän tupakointia.
Väestön tupakoinnin taustalla on kuitenkin monisyinen vyyhti.
”Tupakan aseman kulttuurinen muutos on voinut vaikuttaa pitkällä aikavälillä – tupakkaa ei nähdä enää positiivisessa valossa. Toisaalta esimerkiksi nuuskan haittoja ei välttämättä tunneta, mikä on voinut vaikuttaa nuuskan käytön lisääntymiseen.”
Matalasti koulutetut altistuvat työpaikoilla
Hieman yllättävä havainto oli, että matalasti koulutetut suhtautuvat työpaikkojen tupakointikieltoihin korkeasti koulutettuja myönteisemmin.
Eikö perinteinen mielikuva tupakan mittaista taukoa ottavasta duunarista pidäkään paikkaansa?
Raksalla on helppo sytyttää savuke.
Ruokolaisen mukaan tilannetta voi selittää se, että matalasti koulutetut altistuvat yhä työpaikoillaan tupakansavulle, kun taas toimistoissa savua ei näy.
”Korkeasti koulutetut eivät ehkä muistakaan, millaista oli, kun työpaikoilla tupakoitiin. Raksalla on helpompi sytyttää savuke kuin toimistossa, jossa pitää mennä ulos tupakoimaan.”
VTM Otto Ruokolaisen väitöskirja Socioeconomic differences in the use of tobacco: Finnish population-based studies (Tupakkatuotteiden käytön sosioekonomiset erot) tarkistetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 29.1.2021.
