Savuton ja nikotiiniton Suomi on elinkeinoelämän etu
Tavoitteellinen tupakkapolitiikka hyödyttää myös elinkeinoelämää, uskoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala. Millaisia tupakkapoliittisia toimia Oksala pitää erityisen tärkeinä?
Ilkka Oksala toimi sosiaali- ja terveysministeriön tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmä selvitti, millaisilla toimilla tupakkalain tavoitetta edistetään ja teki selvityksen pohjalta lakiehdotuksia. Tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä.
Suomalaisten terveydentilan paraneminen on elinkeinoelämän intressi
Oksalan mielestä elinkeinoelämä hyötyisi tupakkalain tavoitteen toteutumisesta.
”On täysin selvää, että elinkeinoelämän intressissä on suomalaisten terveydentilan parantuminen. Tupakka aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia, työkyvyttömyyttä, inhimillistä kärsimystä ja terveydenhuollon ylimääräisiä kustannuksia.”
Yhteiskunta on valmis savuttomaan Suomeen
Oksalan mukaan tupakkalain tavoite edellyttää monia toimia. Vaikuttavimpina hän nostaa esille tupakkaverotuksen kiristämisen, tupakan myyntipisteiden vähenemisen, savuttomat tilat ja tupakan ostoikärajan nostamisen.
”Uskon, että näillä kaikilla on iso vaikutus. Esitykset ovat toimeenpantavissa, sillä ne ovat konkreettisia, selkeitä ja hyvin perusteltuja.”
Yhteiskunnan asennemuutos helpottaa tavoitteen saavuttamista
Oksala on toiminut puheenjohtajana tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmissä kolmesti, vuosina 2007, 2017 ja 2022. Hän näkee, että vuosien aikana tapahtunut asennemuutos helpottaa tupakkalain tavoitteen saavuttamista.
”Maailma ympärillämme on muuttunut. Jos jokin ei ensimmäisessä työryhmässä ollut mahdollista, se oli sitä seuraavalla kerralla, koska asenteet savuttomuutta kohtaa kehittyivät myönteisemmiksi. Yhteiskunnan halu ja valmius hyväksyä alati vaikuttavampia toimenpiteitä on parantunut.”
Tupakalle korkeampi hinta ja vähäisempi saatavuus
Tupakka- ja nikotiinituotteiden hinta sekä saatavuus vaikuttavat käyttöön ja käytön aloittamiseen merkittävästi.
Tupakkaverotuksen kiristämistä on jatkettava
”Tupakkaverotuksen kiristäistä on jatkettava säännönmukaisesti, jotta tupakan hinta nousee edelleen. Hinnan lisäksi tupakointiin vaikuttaa myyntipisteiden määrä, joten esitimme tasokorotusta tupakka- ja nikotiinituotteita myyvien pisteiden valvontamaksuihin.”
Ostoikäraja kahteenkymmeneen vuoteen
Tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikärajan nostaminen ehkäisee tupakoinnin aloittamista tehokkaasti. Ostoikärajan nostoa kahteenkymmeneen ikävuoteen esitettiin jo aiemmassa tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmässä vuonna 2017. Hallituksen tupakkalakiesitykseen ikärajan nosto ei sisältynyt, mutta eduskunta lausui siitä myönteisesti ja kannatti asiaan palaamista.
Ostoikärajan nosto ehkäisee tupakoinnin aloittamista
”Toistamme aiemman työryhmän esityksen ikärajan nostamisesta 18 ikävuodesta kahteenkymmeneen. Väkevien alkoholijuomien ostoikäraja on jo kaksikymmentä vuotta, ja sama ikäraja olisi looginen tupakan kohdalla.”
Ravintoloiden terassit savuttomiksi
Ympäristön savuttomuudesta on tullut yhteiskunnassamme normi. Oksala toteaa, että savuttomien tilojen osalta onkin edetty jo paljon.
”Esitämme, että ravintoloiden ja kahviloiden terasseilla ei jatkossa saisi tupakoida.”
