Lakimuutoksella kotien savuttomuuteen
Tupakansavu on terveysriski – myös kotona. Suomen kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli toivoo päättäjiltä rohkeutta kieltää tupakkalailla parveketupakointi moniasuntoisissa asuntoyhteisöissä.
Jenni Hupli kertoo, että tupakoinnin ongelmat nousevat taloyhtiöissä pinnalle keväisin ja kesäisin kun parvekekausi alkaa ja ikkunoita halutaan pitää auki.
Yleisimmin tupakansavu leviää parvekkeelta, mutta välillä myös asunnoista sisältä. Toisinaan pohditaan, miten pihamaalla tapahtuvaan tupakointiin puututtaisiin. Hankalin tilanne on silloin, kun tupakansavu kulkeutuu asuntoon tai sen parvekkeelle viereisestä taloyhtiöstä.
”Kaupunkikeskustat tiivistyvät, joten nykyään tupakointi ei aina tule omasta taloyhtiöstä vaan siihen kiinni rakennetusta naapuritaloyhtiöstä. Se on tilanne, johon nykylainsäädännöllä ei saada käytännössä mitään ratkaisuja.”
Parveketupakointikielto suoraan lakiin
Moniasuntoisten asuntoyhteisöjen parveketupakointikiellosta pitäisi Huplin mukaan säätää suoraan laissa.
”Ensisijaisesti pitäisi olla rohkeutta tehdä muutos tupakkalakiin sen sijaan, että asia sysätään aina talokohtaisen päätöksenteon kohteeksi. Toinen vaihtoehto on keventää taloyhtiön sisäiseen tupakointikieltoon liittyvää päätöksentekoa siten, että kiellosta voisi päättää osakkaiden enemmistöllä.”
Ensisijaisesti pitäisi olla rohkeutta tehdä muutos tupakkalakiin
Tällä hetkellä sääntelypohja on Huplin mukaan turhan pirstaleinen.
”Meillä on useita eri normeja, joilla tupakointi voidaan kieltää. Niitä ovat tupakkalaki, terveydensuojelulaki ja asunto-osakeyhtiölaki, vuokrasuhteissa myös asuinhuoneiston vuokralaki. Lisäksi keskustelu keskittyy asunto-osakeyhtiöihin, vaikka meillä on muitakin yhteisöasumisen muotoja. Tämä on palapeli, jossa osa paloista puuttuu.”
Prosessi turhan monimutkainen
Tupakointikiellon hakeminen viranomaiselta on asuntoyhteisöille tällä hetkellä raskas ja monimutkainen prosessi. Ennen kuin taloyhtiö voi hakea kunnan viranomaiselta tupakointikieltoa, asia on hyväksyttävä yhtiökokouksessa osakkaiden enemmistöpäätöksellä. Asukkaita on kuultava ennen päätöksentekoa.
”Yhtiö voi päättää myös itse tupakointikiellosta. Jos kohteessa on yksikin tupakoija, ei kieltoa onnistuta saamaan, sillä tupakoija tuskin hyväksyy sen yhtiöjärjestykseen. Kaikkien suostumuksen vaade ei tunnu nykyaikaiselta, varsinkaan kun tavoitteena on savuton Suomi vuoteen 2030 mennessä.”
Jos kohteessa on yksikin tupakoija, ei kieltoa onnistuta saamaan
Huplin mukaan on myös käytännössä vaikeaa määrätä uhkasakko esimerkiksi viranomaisen määräämän tupakointikiellon rikkomisesta.
”Viranomaisen on todennettava, että juuri kyseessä oleva henkilö rikkoo tupakointikieltoa, mutta todentaminen on vaikeaa esimerkiksi silloin, kun kyseessä on korkea kerrostalo ja havainnointi pitää tehdä katutasolta.”
Oikeus terveyteen vai omaisuuden suojaan?
Kun kyse on tupakoinitikiellon määräämisestä asuntoyhteisöön, joudutaan punnitsemaan kahta perusoikeutta: oikeutta yksityiselämään ja oikeutta omaisuuden suojaan. Oikeus yksityiselämään pitää sisällään myös terveyden suojeluun liittyviä näkökulmia.
”Perusoikeuksien tulkinta muuttuu ajassa, ja niiden pohdinta on varsinkin lainsäätäjän asia. Yleinen viesti kentältä on kuitenkin, että oikeuden yksityiselämään ja terveyteen tulisi olla vahvempi kuin oikeus omaisuuden suojaan. Lisäksi terveyshaitan kärsijöitä voi myös olla useampia kuin tupakoivia asunnon omistajia.”
Asumisterveys on merkittävä osa hyvää asumista
Hupli toteaa, että asumisterveys on merkittävä osa hyvää asumista. Tupakointi vaarantaa terveyttä sekä myös nakertaa naapurisopua ja luo jännitettä asukkaiden välille.
”Ongelmia olisi helppo ratkaista toimivalla lainsäädännöllä. Asumisen turvallisuus, ihmisten terveys ja tavoite savuttomasta Suomesta vuonna 2030 ovat tärkeitä asioita, joiden vuoksi lakimuutoksia tarvitaan.”
