Järjestöt – sote-uudistuksen voimavara
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tarvitaan myös järjestöjen osaamista, uskoo Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari. Mitä järjestöt käytännössä voivat tarjota julkiselle terveydenhuollolle?
Keuhkoterveysjärjestö Filhan pääsihteerin, professori Tuula Vasankarin mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on valtavasti pitkältä ajalta kertynyttä tietoa, joka kannattaa valjastaa käyttöön sote-palveluiden kehittämisessä.
”Järjestöt voisivat olla mukana sote-uudistuksessa miettimässä kokonaisuutta tai hoitoketjuja ja luomassa esimerkiksi digitaalisia malleja terveydenhuollon tueksi. Mahdollisuudet ovat suuret.”
Järjestöillä on tarjota myös konkreettista tukea julkiselle terveydenhuollolle.
”Järjestöjen kautta terveydenhuoltoon saadaan kokemusasiantuntijoita ja vertaistukihenkilöitä, jotka voivat olla apuna esimerkiksi tupakasta vieroittamisessa. Järjestöt voivat myös kouluttaa eri alueiden toimijoita vieroitustyöhön tai tarjota vieroituksen tukea itse.”
Vuoropuhelua ihmisen ja terveydenhuollon välille
Vasankari toteaa, että järjestöt pystyvät auttamaan pyyteettömästi, koska ne eivät tavoittele voittoa.
”Monessa järjestössä on totuttu kuuntelemaan ihmisen ääntä sen sijaan, että mietittäisiin myyntiä. Erityisesti pienet järjestöt ovat myös ketteriä ja nopeita, koska byrokraattisia prosesseja ei ole.”
Järjestöissä on totuttu kuuntelemaan ihmisen ääntä
Etenkin potilasjärjestöt voivat luoda hyödyllistä vuoropuhelua potilaan ja terveydenhuollon välille. Ne pystyvät täydentämään terveydenhuoltoa antamalla tietoa sairastuneille ja järjestämällä esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseja.
”Potilasjärjestöillä on vahva näkemys siitä, mitä sairastunut kaipaa. Ne voivat viedä terveydenhuoltoon tietoa potilaiden tarpeista, mutta toisaalta antaa potilaalle terveydenhuoltoon liittyvää tietoa.”
Osaamisesta kannattaa kertoa
Vasankari toivoo järjestöjen olevan itse aktiivisia sote-alueiden suuntaan.
”Kannattaa kertoa konkreettisin esimerkein, miten pystyy terveydenhuoltoa tukemaan.”
Myös ennaltaehkäisevää työtä tehdään järjestöissä paljon, mutta sen vaikutukset eivät välttämättä näy sote-päättäjille. Vasankari kannustaakin tarjoamaan tietoa siitä, miten paljon ehkäisevällä työllä saavutetaan säästöjä.
Ennaltaehkäisy on kustannustehokasta
”Hoidettavaa on pilvin pimein, mutta jos emme ennaltaehkäise, sitä on vielä enemmän. Ennaltaehkäisy on jokaisella sote-alueella kustannustehokasta, mutta siihen ei aina riitä paukkuja terveydenhuollossa. Tässä asiassa järjestöt voivat olla apuna.”
Tupakasta vieroitusta parannettava sote-uudistuksessa
Erityisesti tupakoinnin osalta ennaltaehkäisyn kustannustehokkuudesta on runsaasti näyttöä. Tupakointi on edelleen merkittävä kansanterveysongelma, ja tuhannet suomalaiset kuolevat tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin vuosittain.
”Sote-uudistus on tuhannen taalan paikka huomioida tupakasta vieroitus.”
Tupakointi on edelleen merkittävä kansanterveysongelma
Vasankari toivoo, että jokaiselle sote-alueelle perustettaisiin yksikkö, joka pitäisi huolta tupakka- ja nikotiinituotteista vieroituksesta, verkostoituisi, kouluttaisi ja ottaisi käytännön roolin vieroituksessa.
”Tällainen yksikkö ei vaatisi valtavia resursseja. Sote-alueille tarvittaisiin muutama vieroitukseen keskittyvät työntekijä, koordinaattori ja vieroitusta tukeva työryhmä. Joillain alueilla osa resursseista on jo valmiiksi olemassa, sillä erikoissairaanhoidossa on monesti tupakkavieroituksesta vastaava hoitaja.”
