Eurooppa torjuu syöpää – ja tupakkaa

Tupakoinnin torjunta on yksi EU:n syöväntorjuntasuunnitelman keskeisistä tavoitteista. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu, mutta maaliin on vielä matkaa, tietää Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Syöväntorjuntaa ei voi tehdä torjumatta myös tupakointia. Yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä johtuu tupakoinnista, mutta tupakointi on keskeisin yksittäinen riskitekijä muissakin syövissä. Silti kyseessä on riski, joka olisi mahdollista poistaa.

”Syöpäjärjestöjen ylläpitämän Syöpärekisterin tiedoista näkee, miten miesten keuhkosyöpä on vähentynyt tupakoinnin vähentymisen myötä”, Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Sakari Karjalainen havainnollistaa.

Karjalainen on toiminut myös Euroopan syöpäjärjestöjen (ECL) puheenjohtajana vuosina 2015–2020. Hän selvittää, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa on määritelty tavoitteita tupakoinnin vähentämiseksi. Yksi osa suunnitelmaa on, että vuonna 2040 enää alle 5 prosenttia EU:n väestöstä käyttää tupakkatuotteita.

Muutamassa vuodessa pitäisi saavuttaa paljon

WHO:n tarttumattomien tautien ehkäisyn toimintaohjelmaan puolestaan on kirjattu välitavoite, jossa tupakoinnin tulisi vähentyä Euroopassa 20 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

”Tavoitteeseen pääseminen vaatii kovia instrumentteja, sillä tällä hetkellä vastaava luku on 25 prosenttia. Muutamassa vuodessa pitäisi siis saavuttaa paljon.”

Askelia kohti savutonta Eurooppaa

Karjalaisen mukaan EU:ssa on jo tehty varsin paljon tupakoinnin vähentämiseksi. Lisäksi EU on ainoa monikansallinen organisaatio, joka on liittynyt Maailman terveysjärjestö WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen (FCTC).

Tuoreimpana yksittäisenä edistysaskeleena Karjalainen mainitsee EU:n päätöksen mentolisavukkeiden myyntikiellosta. Kielto astui Suomessa voimaan viime vuonna.

Mentolisavukkeiden kielto oli tärkeä muutos

”Tämä oli tärkeä muutos, koska maut houkuttelevat nuoria ja tekevät kokeilemisen helpommaksi.”

Nuorten tupakoinnin ehkäiseminen on Karjalaisen mukaan keskeistä, koska tupakointi aloitetaan lähes poikkeuksetta nuoruusvuosina.

”Tupakointiin liittyvää keskustelua tulee laajentaa myös muihin nikotiinituotteisiin, sillä addiktio syntyy nimenomaan nikotiiniin. Erilaisten nikotiinituotteiden yhteiskäyttö on nuorten keskuudessa yleistä, etenkin pojilla.”

Tupakkateollisuus lobbaa isolla rahalla

EU sääntelee tupakkaan liittyvillä direktiiveillään esimerkiksi tupakkatuotteiden markkinointia, saatavuutta, verotusta ja tuontia maasta toiseen.

”Seuraavaksi olisi tärkeää yhdenmukaistaa tupakan hintaa eri EU-maiden välillä. Suuret hintaerot voivat lisätä savukkeiden salakuljetusta rajojen yli.”

Suurin haaste eurooppalaiselle tupakkapolitiikalle on kuitenkin sen upporikas vastavoima – tupakkateollisuus.

Tupakkateollisuudella on paljon resursseja

”Vääntö EU:ssa on joskus kovaa, sillä tupakkateollisuudella on paljon resursseja lobbaamiseen. Kansanterveyspuolella niitä on huomattavasti vähemmän. Korostan kansanterveysjärjestöjen ja -organisaatioiden välisen yhteistyön tärkeyttä tupakkapolitiikkaan vaikuttamisessa. Se on keskeistä, jos haluamme, että tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö loppuu.”

Haasteena uudet nikotiinituotteet ja nuuska

Lobbauksen lisäksi tupakkateollisuus saattaa markkinoille erilaisia uusia nikotiinituotteita. Ne ovat Karjalaisen mukaan osa taktiikkaa, jonka avulla tupakkayhtiöt esiintyvät kansanterveyden puolustajina. Jokainen uusi nikotiinituote kuitenkin lisää mahdollisuuksia elinikäisen nikotiiniriippuvuuden syntyyn.

”Tupakkateollisuus väittää, että sen tavoitteena on tupakoinnin loppuminen, vaikka samaan aikaan tupakkafirmat pyrkivät monissa maissa lisäämään nimenomaan tupakoivien osuutta.”

Tupakkayhtiöt esiintyvät kansanterveyden puolustajina

Myös Ruotsin poikkeuslupa nuuskan myyntiin hiertää tupakkapolitiikkaa – etenkin Pohjoismaissa.

”Ruotsista tuottava nuuska on iso ongelma Suomessa. Ruotsin valtio ei tee riittävästi estääkseen nuuskan päätymistä Suomen markkinoille, vaan sallii myymälöiden sijainnin rajanylityspaikkojen lähellä. Tämä asia pitäisi huomioida myös EU-tasolla.”