Alkoholihaitat eivät mene tasan

Alkoholi tappaa matalasti koulutetun todennäköisemmin kuin korkeasti koulutetun – ei kuitenkaan alkoholin määrän vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vieraileva tutkija Sebastián Peña kertoo, mistä alkoholiparadoksi voi johtua.

Peña tekee parhaillaan väitöstutkimusta alkoholinkäytön ja alkoholihaittojen eroista sosioekonomisten ryhmien välillä.

”On jokseenkin odottamatonta, että matalan koulutuksen ja tulotason ryhmissä juodaan alkoholia kaiken kaikkiaan vähemmän kuin korkean koulutus- ja tulotason ryhmissä”, Peña kertoo.

Hän selvittää, että matalan koulutuksen saaneissa ja pienituloisissa on enemmän absolutisteja, mutta toisaalta myös enemmän riskijuojia. Riskijuomisen kertarajana pidetään yli viiden alkoholiannoksen nauttimista saman päivän aikana.

Pienituloisissa on enemmän absolutisteja ja riskijuojia.

”Kiinnostavin havainto on, että korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten keskuudessa alkoholihaittoja ja -kuolemia on vähemmän kuin matalammissa koulutus- ja tuloluokissa.”

Haitat eivät siis ole suoraan sidoksissa kulutetun alkoholin kokonaismäärään.

”Näyttää siltä, että matalammissa sosioekonomisissa ryhmissä ollaan alkoholin suhteen haavoittuvaisempia.”

Elintavat vaikuttavat alkoholikuolemiin

Mistä johtuu, että vähemmän alkoholia kuluttavassa väestöryhmässä kuollaan alkoholiin useammin kuin enemmän alkoholia kuluttavassa? Peñan mukaan yksi mahdollinen syy paradoksiin on, ettei ihmisten alkoholin kulutusta ei ole mitattu riittävän hyvin.

”Kulutusta mitataan kyselyillä, eivätkä ihmiset välttämättä kerro alkoholin käytöstään luotettavasti.”

Toisaalta syy voi piillä muiden haitallisten elintapojen ja alkoholinkäytön yhteisvaikutuksissa. Myös terveydenhuollon saatavuudessa voi olla eroja ryhmien välillä siitäkin huolimatta, että Suomessa on julkinen terveydenhuolto.

Alkoholikuolemiin liittyy paradoksi.

Peña kertoo, että matalasti koulutetut ja pienituloiset tupakoivat enemmän, ovat useammin ylipainoisia ja syövät epäterveellisemmin kuin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset.

”Maksasairaudet aiheuttavat alkoholikuolemista 55 prosenttia. Saattaa olla, että tupakointi, lihavuus ja alkoholi vaikuttavat maksaan yhdessä enemmän kuin alkoholi yksinään.”

Pienituloisten alkoholin käyttö lisääntyi 2000-luvun alussa

Sosioekonomisten ryhmien väliset erot alkoholikuolemissa ovat Suomessa suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. Peñan mukaan Suomen erot ovat verrattavissa Baltian maihin ja Itä-Eurooppaan.

Yksi mahdollinen syy on, että Suomessa alempien sosioekonomisten ryhmien juominen keskittyy harvoihin viikonpäiviin, mikä altistaa alkoholimyrkytyksille ja muille akuuteille haitoille.

Suomi on verrattavissa Baltian maihin.

Alkoholinkäyttö on myös lisääntynyt alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä 1980- ja 1990-lukujen jälkeen.

”Kun alkoholin hinnat laskivat ja saatavuus helpottui 2000-luvun alussa, kulutus lisääntyi nimenomaan matalamman koulutuksen saaneiden pienituloisten ryhmässä. Siksi myös alkoholikuolemat lisääntyivät heidän keskuudessaan.”

Halpa alkoholi lisää kuolemia

Peña uskoo, että alkoholikuolemia voidaan vähentää alkoholipolitiikalla. Hinta, saatavuus ja markkinointi ovat tutkimusten perusteella alkoholin kulutukseen tehokkaimmin vaikuttavia tekijöitä.

”Tiedämme kokemuksesta, että jos alkoholi on halvempaa, alkoholikuolemien epätasa-arvo väestöryhmien välillä lisääntyy. Kun Suomi laski alkoholiveroa 30 prosenttia vuonna 2004, juominen lisääntyi paljon alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Se lisäsi myös kuolemia paljon. Useilla pienemmillä alkoholiveronkorotuksilla vuodesta 2008 lähtien on ollut päinvastainen vaikutus.”

Hinta, saatavuus ja markkinointi vaikuttavat kulutukseen.

Peña lisää, että erityisesti alimpien tulo- ja koulutusryhmien miehiä pitäisi tavoittaa nykyistä paremmin.

”Pitäisi miettiä, millaisilla toimilla heidän alkoholinkäyttöään voisi saada vähenemään. Terveyssektorilla on merkittävä rooli interventioiden suunnittelussa ja niiden kohdentamisessa.”