Aitiopaikalla opiskelijoiden terveyteen
Lääketieteen tohtori, dosentti Kristina Kunttu on saanut seurata läheltä opiskelijakulttuurin muutosta terveystietoisempaan suuntaan. Opiskelijajärjestöjen kosteat kokoukset ovat nyt historiaa, mutta paine alkoholin juomiseen elää yhä.
Opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen on Kristina Kuntulle perinpohjaisen tuttua. Hän on kirjoittanut aiheesta väitöskirjansa ja toiminut vuosikymmeniä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ssä potilastyössä sekä yhteisöterveyden ylilääkärinä. Kunttu on myös vastannut Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksista (KOTT) vuosina 2000–2016.
Aloittaessaan YTHS:ssä lääkärinä 1970-luvulla, Kunttu oli vastavalmistunut ja opiskelijaelämä oli tuoreessa muistissa.
”Opiskelijakulttuuriin kuuluivat olut ja punaviini savuisissa opiskelijakämpissä ja opiskelijayhdistysten tiloissa.”
Kostea juhlinta miellettiinkin pitkään osaksi opiskelijaelämää.
Moralismin pelosta faktoihin
Kuntun mukaan 1970-luvulle oli leimallista vapaamielisyyden ilmapiiri, jossa alkoholinkäytöstä tai tupakoinnista ei haluttu moralisoida. Vielä 1980-luvulla terveysohjausta hillitsi pelko niuhottajan leimasta.
Terveysohjausta hillitsi pelko niuhottajan leimasta
”Jotkut terveydenhoitajat olisivat 1990-luvun lopulla halunneet opiskelijoille korkeammat raja-arvot alkoholinkäyttöä mittaavaan AUDIT-kyselyyn, koska melkein kaikki opiskelijat kuuluivat sen perusteella riskiryhmään. Tämä varmasti kertoo jotain”, Kunttu havainnollistaa.
Opiskelijoiden alkoholinkäyttö on näkynyt myös Kuntun vastaanotolla. Joillain opiskelijoilla esiintyi rytmihäiriöitä rankan juhlinnan jälkeen. Toiset jännittivät esiintymistä ja joutuivat turvautumaan rohkaisuryyppyihin. Joskus opiskelijoita kävi vastaanotolla ihmettelemässä, missä vika, kun he eivät kestäneet alkoholia. Humalapäissään loukkaantuneitakin toki oli.
”Opiskeluaika on kuitenkin sen verran lyhyt, että isot alkoholista johtuvat haitat eivät yleensä pääse näkymään.”
Alkoholin käytön puheeksi ottaminen opiskelijoiden kanssa helpottui, kun faktat terveyshaitoista alkoivat päihittää moralistiksi leimaantumisen pelkoa.
”Opiskelijat ovat fiksua porukkaa ja he omaksuvat tutkitun tiedon varhaisessa vaiheessa. Näin kävi esimerkiksi tupakan suhteen. Opiskelijat kannattivat lainsäädännön kiristämistä jo ennen tupakkalakia.”
Paine juomiseen elää yhä
Kuntun mukaan etenkin miesopiskelijoiden alkoholinkäyttö on vähentynyt vuoden 2008 jälkeen. Myös täysin raittiiden opiskelijoiden osuus on vuosituhannen vaihteen jälkeen kaksinkertaistunut 5 prosentista 10 prosenttiin. Alkoholittomia vaihtoehtoja on nykyään tarjolla opiskelijatapahtumissa – jopa perinteisissä vuosijuhlissa voi valita alkoholittoman menun.
Opiskelijat kokevat painetta juomiseen
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta (2016) kuitenkin ilmeni, että opiskelijat tuntevat sosiaalista painetta alkoholinkäyttöön. He myös kokevat, että joutuvat juomaan enemmän kuin oikeasti haluaisivat.
Kunttu kertoo, että opiskelijoiden paine alkoholin juomiseen nousi ensi kertaa pinnalle YTHS:ssä yleislääkärin Mikael Nyströmin väitöstutkimuksen myötä 1990-luvun alussa. Vuosikymmenten varrella YTHS:ssä on tehty erilaisia kampanjoita alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja tuettu opiskelijayhdistysten päihteetöntä toimintaa, kuten peli-iltoja, kaupunkisuunnistuksia sekä kulttuuri- ja liikuntatoimintaa.
”Tavoitteena on ollut – ei enempää eikä vähempää – asennemuutos opiskelijakulttuurissa, jotta opiskelijat sallisivat itselleen ja toisilleen myös vähäisemmän alkoholinkäytön tai raittiin vaihtoehdon.”
Yhteiskunnan suhtautuminen heijastuu opiskelijoihin
Nykyisten opiskelijoiden alkoholikulttuurilla on merkitystä myös tulevien sukupolvien kannalta.
”Opiskelijat ovat tulevaisuuden päättäjiä, jotka tulevat määrittelemään, miten esimerkiksi työpaikoilla suhtaudutaan alkoholiin.”
Kosteat lounaat ovat historiaa
Kunttu uskoo, että opiskelijoiden alkoholinkäyttöön vaikutetaan parhaiten yhteistyöllä opiskelijoiden kanssa. Aihe on pidettävä mukana opiskelijajärjestöjen keskusteluissa ja opiskelijaelämässä.
Myös yhteiskunnan suhtautuminen alkoholiin heijastuu opiskelijoihin. Kun kosteat lounaat alkoivat vähentyä yhteiskunnassa ylipäätään, oli kosteiden kokousten aika ohi myös opiskelijajärjestöissä.
”Yhteiskunnan toimet, jotka vaikuttavat yleisesti väestön alkoholikulttuuriin, vaikuttavat myös opiskelijoihin. Lainsäädännön kehittäminen on keskeistä, sillä esimerkiksi verotuksella ja hintapolitiikalla voidaan vaikuttaa käyttöön.”
