Määrätietoisella alkoholipolitiikalla kohti WHO:n tavoitetta

Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteen mukaisesti alkoholin haitallisen kulutuksen tulisi laskea vähintään kymmenen prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että tavoitteen saavuttaminen on mahdollista määrätietoisella alkoholipolitiikalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan väestön kuluttaman alkoholimäärän ja erilaisten alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen välillä on todettu vahva yhteys. Liiallinen alkoholin käyttö rasittaa terveyspalveluita ja heikentää väestön työ- ja toimintakykyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden mukaan haittojen vähentämiseksi – ja WHO:n asettaman tavoitteen saavuttamiseksi – tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä, tutkimusnäyttöön pohjautuvaa alkoholipolitiikkaa. Suomen tavoitetasolla, 1990-luvun puolivälissä, alkoholin kokonaiskulutus oli 10 litraa puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohden. Vastaava luku vuonna 2018 oli 10,4 litraa.

”Tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä on täysin mahdollista. Kehitys haitallisen alkoholinkulutuksen vähentämisessä on ollut oikean suuntaista, ja vuosien 2007 ja 2017 välillä alkoholinkulutus Suomessa on vähentynyt viidenneksellä ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus kolmanneksella”, toteavat johtava asiantuntija Thomas Karlsson ja erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo THL:n Tutkimuksesta tiiviisti 24 -julkaisussa.

Keinoina verotus, saatavuuden ja mainonnan rajoitukset

Heidän mukaansa huomattava osa kuolleisuuden vähentämisestä selittynee alkoholiverojen korotuksilla ja talouteen liittyvillä tekijöillä. Asiantuntijat pitävät alkoholiverotusta jatkossakin tärkeänä keinona alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi.

”Olisi hyvä, että alkoholipolitiikassa painotettaisiin jatkossa WHO:n vuonna 2010 hyväksymän globaalin alkoholistrategian kustannustehokkaimpia keinoja, eli korkeaa alkoholiverotusta ja alkoholijuomien saatavuuden ja mainonnan rajoittamista”, Karlsson ja Raitasalo huomauttavat.

WHO seuraa alkoholin kokonaiskulutuksen lisäksi alkoholiehtoista sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä humalajuomisen yleisyyttä.

THL:n mukaan alkoholiehtoisten kuolemien määrä on laskenut vuoden 2007 jälkeen nopeammin kuin alkoholin kokonaiskulutus. Vuonna 2014 alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuoli 1841 ja päihtyneenä tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti 570 henkilöä, mikä oli THL:n mukaan noin viidenneksien vähemmän kuin 2007-2008. Myös humalajuominen on vähentynyt väestössämme.

Tutkimuksesta tiiviisti: WHO:n kansanterveystyö tuottaa tulosta alkoholihaittojen ehkäisyssä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tutkimuksessa tiiviisti 24 -julkaisussa päivitetään vuonna 2014 tehtyjä analyysejä sekä arvioidaan, miten haitallisen alkoholinkulutuksen vähentämisessä on onnistuttu Suomessa vuodesta 2014 vuoteen 2019. Julkaisussa pohditaan myös, miten Suomessa on toteutettu WHO:n suosittelemia toimenpiteitä.

Lisää tietoa

Lähde

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Thomas Karlsson, Kirsimarja Raitasalo. Tutkimuksesta tiiviisti 24 2019. WHO:n kansanterveystyö tuottaa tulosta alkoholihaittojen ehkäisyssä.