Tupakointi

Suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 10 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2024. Miehistä 11 prosenttia ja naisista 9 prosenttia tupakoi päivittäin. Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, erityisesti miehillä: esimerkiksi 1980-luvulla noin joka kolmas mies poltti päivittäin, naisista joka viides.

Vuonna 2024 tupakka- tai nikotiinituotteita käytti päivittäin 20-64-vuotiaista noin 17 prosenttia, miehistä 23 prosenttia ja naisista 12 prosenttia. Tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin käyttävien miesten osuus on noussut vuodesta 2022, jolloin 20-64-vuotiaista miehistä 20 prosenttia käytti niitä päivittäin.

Tupakoinnissa on merkittäviä eroja koulutusryhmien välillä. Vuonna 2024 korkeasti koulutetuista tupakoi 4,4 prosenttia, keskitason koulutuksen saaneista 6,4 ja matalan koulutustason saaneista 14,1 prosenttia.

Tupakointi aiheuttaa yhä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. THL:n mukaan tupakoinnin aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset olivat keskimäärin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Tupakoinnin välittömät terveydenhuollon kustannukset olivat noin 340 miljoonaa euroa.

Nuorten tupakointi

Valtaosa suomalaisnuorista ei polta. THL:n mukaan nuorten tupakointi on vähentynyt 2000-luvun alusta alkaen. Suhteellinen ero lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kesken on samalla kasvanut.

Kouluterveyskyselyn 2025 (pdf) mukaan tupakointi oli yhä yleisintä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla: päivittäin tupakoi kuusi prosenttia pojista ja viisi prosenttia tytöistä. Osuudet kuitenkin pienenivät merkittävästi vuodesta 2023 (pojat 13 % ja tytöt 14 %).

Perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista päivittäin tupakoi kolme prosenttia ja tytöistä prosentti (2023: pojat 6 %, tytöt 4 %). Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla (pojat ja tytöt 1 %) osuus oli samalla tasolla kuin vuonna 2023.

Korkeakouluopiskelijoiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt vajaan 15 viime vuoden aikana. Vuonna 2024 korkeakouluopiskelijoista neljä prosenttia tupakoi päivittäin. Tupakointi on yleisempää ammattikorkeakouluissa opiskelevilla (naiset 7 %, miehet 4 %) kuin yliopistoissa opiskelevilla (naiset 2 %, miehet 3 %) .

Tupakointi raskauden aikana

THL:n Perinataalitilaston mukaan vuonna 2022 kaikista synnyttäjistä tupakoi alkuraskauden aikana 7,5 prosenttia. Kaikista raskauden aikana tupakoineista 56 prosenttia ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Raskauden aikainen tupakointi on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 20-vuotiaista synnyttäjistä alkuraskauden aikana tupakoi 29 prosenttia. Heistä 50 prosenttia ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Sen sijaan yli 35-vuotiaista synnyttäjistä raskauden aikana tupakoi 5 prosenttia, ja heistä 50 prosenttia lopetti tupakoinnin raskauden alkuaikana.

Raskauden aikainen tupakointi on vähentynyt hieman viime vuosien aikana.

Valtaosa kodeista savuttomia

Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Nuorten terveystapatutkimukseen (2019) osallistuneista nuorista 55 prosenttia kertoi, ettei heidän isänsä ole koskaan tupakoinut heidän elinaikanaan. Vastaava luku äitien kohdalla oli 72 prosenttia.

Melkein kaikki nuoret asuvat savuttomassa kodissa. Nuorten altistuminen tupakansavulle on kaiken kaikkiaan vähentynyt merkittävästi ja vain muutama prosentti oleskelee vähintään tunnin tupakansavuisissa tiloissa päivän aikana, 12-vuotiaista ei juuri kukaan.

Nuorista 96 prosenttia ilmoitti, ettei kukaan saa tupakoida heidän kotinsa sisätiloissa. Vain muutama prosentti nuorista ilmoitti, että kodissa tupakointi on sallittu joskus tai joissakin paikoissa. Juuri kenenkään mielestä kodissa ei saanut vapaasti tupakoida. Lähes sama tulos koski sähkösavukkeita, mutta joissakin kodeissa näitä sai vapaasti käyttää.