Tupakka rikkoo lapsen oikeuksia yhä myös Suomessa

Lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan 30 vuotta sitten. Terveysjärjestö Suomen ASH:n mukaan sopimuksen noudattamisessa on edelleen puutteita Suomessakin. Sopimus velvoittaa ehkäisemään myös lasten altistumista tupakkamarkkinoinnille ja tupakansavulle.

Suomen ASH muistuttaa päättäjien vastuusta lapsen oikeuksien varmistamiseksi. Lapset altistuvat edelleen ympäristön tupakansavulle esimerkiksi leikkipuistoissa ja uimarannoilla. Lisäksi tupakka-askien kautta välittyvä tupakkayritysten markkinointi on arkipäivää.

”Jos Suomi todella haluaa noudattaa ratifioimaansa sopimusta, kaikki tupakoinnin vähenemiseen johtavat toimet otetaan käyttöön. Leikkipuistojen ja uimarantojen tulisi olla savuttomia, tupakka-askeista tulisi poistaa kaikki mainonnalliset elementit ja saada aikaan yhdenmukaiset, yksiväriset tupakka-askit, joissa on vain terveysvaroitukset. Päättäjillä on tässä asiassa valta ja vastuu”, toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH:stä toteaa.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Erityisasiantuntija Julia Kuokkanen Lastensuojelun keskusliitosta painottaa, että sopimus on valtioita sitova ja myös Suomi on siihen sitoutunut.

”Sopimuksen mukaan lapsen etu tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Terveyden osalta lapsen oikeuksia tulisi edistää meillä esimerkiksi eriarvoisuutta torjumalla sekä ehkäisevällä kansanterveystyöllä”, Julia Kuokkanen toteaa.

Koko kansan savuttomuus on lapsen etu

Mervi Haran mukaan Suomi voi suojella lapsen oikeuksia tupakalta monella tapaa.

”Lasten altistuminen tupakansavulle voidaan ehkäistä vähentämällä väestön tupakkatuotteiden kulutusta. Samalla lasten mallioppiminen tupakointiin vähenee. Savukkeita ei kuitenkaan kannata korvata uusilla nikotiinituotteilla, sillä nikotiini vahingoittaa lasten terveyttä. Savuton ja nikotiiniton Suomi on lasten etu.”

”Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Esimerkiksi äidin tupakointi raskausaikana vaarantaa lapsen terveyden ja hengen jo ennen syntymää. Ratkaisuna olisivat muun muassa laajennetut savuttomat alueet ja maksuton tupakoinnin lopettamisen tuki molemmille vanhemmille.”

Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus riittävään elintasoon. Kehittyvissä maissa tämä oikeus on kriittisempi, mutta tupakka vaikuttaa lapsen elinoloihin myös Suomessa. Jos vanhemmat tupakoivat, se heijastuu monella tavoin lapsen elämään. Edelleen mahdollisten tupakkasairauksien seuraukset eivät liity ainoastaan yhden perheen, vaan koko maan hyvinvointiin ja talouden kannattavuuteen. Kansainvälisellä tasolla lapsen oikeuksia poljetaan esimerkiksi käyttämällä lapsityövoimaa tupakkaviljelmillä.

Suomen ASH on juuri julkaissut verkkosivuillaan Tupakka ja lapsen oikeudet -raportin, jossa tuodaan esille laajasti tupakan vaikutuksia lapsen oikeuksiin. Lisäksi sivuilla on Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkasen blogi lapsen oikeuksista.

43 miljoonaa lasta tupakoi maailmalla

  • Noin puolet maailman lapsista altistuu tupakansavulle yleisissä paikoissa. Heistä 65 000 kuolee vuosittain passiivisen tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin.
  • Noin 43 miljoonaa 13–15-vuotiasta lasta käytti tupakkaa vuonna 2018. Noin puolet nuorena tupakkatuotteiden käytön aloittaneista kuolee tupakointiin liittyvään sairauteen.
  • Tupakan tuotannossa käytetään lapsityövoimaa useissa eri maissa (17 maata vuonna 2016). Pelkästään Malawissa tupakkatiloilla työskentelee 78 000 lasta.
  • Lapsityövoiman ikähaarukka on 5–17 vuotta.
  • Viljelmillä työskentely altistaa lapset sairauksille, ympäristömyrkyille ja kaltoinkohtelulle. Työskentely myös estää lasten kouluun pääsyä.
  • Intiassa ja Bangladeshissa lapsityövoimaa käytetään myös bidi-tupakan tuotannossa. Intiassa noin 325 000 lasta käärii työkseen bidejä. Lasten odotetaan työskentelevän kuusi päivää viikossa, 12–14 tuntia päivässä.