Tupakka suurin syyllinen: miljoonat sairastavat keuhkoahtaumatautia

Miljoonat ihmiset sairastavat keuhkoahtaumatautia, ja tauti noussee maailman kolmanneksi suurimmaksi kuolinsyyksi vuoteen 2030 mennessä, Maailman terveysjärjestö WHO arvioi. Maailman keuhkoahtaumapäivää vietetään Suomessa keskiviikkona 18. marraskuuta.

Keuhkoahtaumatauti eli COPD (chronic obstructive pulmonary disease) on etenevä, henkeä uhkaava keuhkosairaus, ja tupakointi on sen merkittävin aiheuttaja. Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan keuhkoahtaumatautia sairastaa 251 miljoonaa ihmistä (2016), ja se on yksi merkittävimmistä kuolinsyistä. Käypä hoito -suosituksen mukaan Suomessa keuhkoahtaumatautia sairastaa arviolta 200 000 henkilöä. Tauti on miehillä hieman naisia yleisempää, ja se ilmenee keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla.

”Keuhkoahtaumataudin yleisyys korreloi väestön tupakointiin parinkymmenen vuoden viiveellä. Toivottavasti tupakoinnin väheneminen alkaakin pian näkyä myös tämän sairauden tilastoissa”, toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH:stä toteaa.

Hän painottaa, että tupakoinnin lopettamisen tuen pitäisi olla helposti ja maksutta kaikkien saatavilla myös tämän vakavan sairauden estämiseksi.

”Suomi on sitoutunut WHO:n kansainväliseen tupakkasopimukseen, joka edellyttää monipuolisia ja tehokkaita toimia tupakoinnin vähentämiseksi. Lopettamisen tuen lisäksi tarvitaan muun muassa säännöllisiä tupakan hinnankorotuksia sekä laajempia savuttomia alueita.”

Maailmanlaajuisesti 45 prosenttia keuhkoahtauman aiheuttamista kuolemista liittyy tupakointiin. Tupakoinnin ja passiivisen tupakoinnin lisäksi taudin riskitekijöitä voivat olla ilmansaasteet sekä työperäinen pölylle ja savulle altistuminen. Suomessa näiden merkitys on vähäinen tupakointiin verrattuna.

Alidiagnosoitu sairaus

Keuhkoahtaumatauti on tyypillisesti alidiagnosoitu. Se kehittyy hitaasti, ja tavallisesti se tulee näkyviin 40 tai 50 ikävuoden jälkeen. Tyypillisimpiä oireita ovat hengästyminen tai hapenpuute, krooninen yskä ja yskökset. Sairauteen liittyy myös pahenemisvaiheita, mikä tarkoittaa vakavia hengenahdistuskohtauksia, yskää ja ysköksiä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Nämä jaksot voivat johtaa kiireelliseen sairaalahoitoon ja joskus kuolemaan. Tautia ei voida parantaa, mutta hoito saattaa lievittää oireita, parantaa elämänlaatua ja vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä.

”Vaikka ahtauma on pääosin korjaantumaton, sairastunut voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi sairauden kulkuun, ennusteeseen ja omaan toimintakykyynsä”, Hengitysliitto kannustaa.

”Tupakoinnin lopettaminen hidastaa merkittävästi taudin etenemistä, sillä se on toistaiseksi ainoa keino, jolla keuhkoputkien ahtautuminen hidastuu merkittävästi. Tupakoimattomuus tuo lisää elinvuosia ja parantaa elämänlaatua”, liiton sivuilla muistutetaan.

Terveyskirjaston mukaan valtaosa, 90 prosenttia, keuhkoahtauman aiheuttamista kuolemista tapahtuu matalan ja keskitulotason maissa, joissa ei ole käytettävissä tai ei aina toteuteta tehokkaita ennaltaehkäisy- ja torjuntastrategioita.

Keuhkoahtaumatauti lukuina

• Arvioiden mukaan 20 – 30 prosenttia tupakoivista sairastuu.
• 3 – 4 sadasta suomalaisesta sairastaa keuhkoahtaumatautia.
• 5 prosenttia 60 – 69-vuotiaista suomalaismiehistä kertoi sairastavansa lääkärin toteamaa keuhkoahtaumatautia (2017). Vastaava luku naisilla oli 2 prosenttia. (Finterveys2017)
• Vuonna 2017 keuhkoahtaumatautiin kuoli 1148 henkilöä. Heistä yli kolmannes oli naisia. (käypähoito)
• 13 prosenttia yli 400 vuodeosastolla hoidetusta potilaasta menehtyi 90 päivän aikana ja 36 prosenttia vuoden seuranta-aikana (luvut pahenemisvaiheen vuoksi vuodeosastolla hoidetuista Helsingissä, 2014)
• Keuhkoahtaumataudin aiheuttamat kuolleisuusluvut vaihtelevat merkittävästi alueittain. Esimerkiksi Romaniassa 65-74-vuotiaat miehillä tauti aiheuttaa 400 kuolemaa/100 000 asukasta kohti, vastaava luku Japanissa alle 100 kuolemaa/100 000.
• Yhdysvalloissa keuhkoahtaumataudin arvioidaan vaikuttavan 32 miljoonaan henkilöön, ja se on kolmanneksi yleisin kuolemansyy maassa.
• Kapkaupungissa 22,2 prosenttia miehistä ja 16,7 prosenttia naisista sairastaa keuhkoahtaumatautia.

Lähteet
THL (2018): Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. (pdf)
Hengitysliitto: Keuhkoahtaumatauti (COPD)
Käypä hoito -suositus (29.4.2020): Keuhkoahtaumatauti
Maailman terveysjärjestö WHO (1.12.2017): Chronic obstructive pulmonary disease (COPD)
Medscape (11.9.2020): Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD)
Terveyskirjasto (26.8.2019): Keuhkoahtaumatauti (COPD)
Tobacco Atlas