Suomen Syöpäyhdistys: Avoimuutta ajatushautomoiden rahoitukseen

”Tupakkateollisuus rahoittaa ajatushautomoita ja käyttää niitä estämään ja hidastamaan tupakkapoliittisia toimia”, todetaan Suomen Syöpäyhdistyksen tuoreessa Melkein tietoa -raportissa.

Melkein tietoa -raportin kirjoittajat Heikki Hiilamo, Ulla Järvi, Satu Lipponen, Sami Syrjämäki ja Tuukka Tammi pohtivat tupakkateollisuuden yhteistyötä ajatushautomoilta, ja vaativat ajatushautomoilta avoimuutta rahoituksestaan. He huomauttavat, että avoimuus on edellytys, jos toiminta tähtää politiikkaan vaikuttamiseen.

Melkein tietoa -raportissa käsitellään myös julkisuutta, tiedon roolia päätöksenteossa sekä sitä, miksi vapauden käsite on houkuttava käsite ajatushautomoille. Raportti havainnollistaa lobbauksen viestinnällisiä kärkiä ja EU:ssa vaikuttamista.

Ajatushautomoista sisältöjä keskusteluun

Suomen Syöpäyhdistysten mukaan ajatushautomoilla on myönteinen kaiku. Ne tuovat keskusteluun uusia aloitteita ja punnittuja mielipiteitä. Osa ajatushautomoista on kuitenkin näkemyspajoja, joilla ei käytännössä ole eroa viestintätoimistoihin, raportin kirjoittajat toteavat.

”Tupakkateollisuuden rahoitus ajatushautomoille osoittaa, että haitallisten aineiden käyttöä puoltavat argumentit eivät synny vain vapaassa ja riippumattomassa kansalaiskeskustelussa, vaan myös teollisuuden manipuloinnin tuloksena”, Heikki Hiilamo korostaa.

Tupakanpolton rajoitukset esitetään esimerkiksi kuuluvan holhousvaltioon, jossa valtio rajoittaa kansalaisten oikeuksia.

”Tupakkateollisuuden strategisena tavoitteena on luoda väärä tasapaino asiantuntijuudelle. Se tarvitsee ajatushautomoita luodakseen kaikukammion, josta viestejä tulee eri lähteistä”, sanoo Syöpäjärjestöjen strategiajohtaja Satu Lipponen, joka kävi läpi muun muassa EU:n avoimuusrekisteriä läpi raporttia varten.

Hämmennys sumentaa lähteet

”Ajatuspajoja on globaalisti yli 7 000. Ne ovat nousseet entistä keskeisemmiksi tutkimus- ja selvitystyyppisen tiedon välittäjiksi myös Suomessa. Monia niistä voi kutsua osuvammin tutkimuslähtöisiksi näkemyspajoiksi”, sanoo Tuukka Tammi.

Sami Syrjämäki puolestaan kertoo, että ajatushautomot ovat maailmalla ottaneet tehtäväkseen vapauden lisäämisen yhteiskunnassa. Hän toteaa, että ajatuspajojen käsissä keskustelu on vaarassa yksinkertaistua.

Ulla Järvi tarkastelee raportissa ajatushautomoiden roolia journalistien tietolähteinä.

”Hämmennyksen aiheuttaminen on pelottavan tehokas strategia. Savuverhoina käytetään lahjoitusvaroilla toimivia tutkimuslaitoksia, järjestöjä ja ajatuspajoja sekä tutkijoita ja lääkäreitä, jotka suostuvat mukaan hämmentämiseen”, Järvi kirjoittaa artikkelissaan. Hänen mukaansa julkisuuteen tuotavien viestien alkuperäiset lähteet ja niiden rahoittajat ovat sitä vaikeammin selvitettäviä, mitä monimutkaisempia todisteluketjuja ja verkostoja niistä saadaan rakennettua.

Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen muistuttaa raportin esipuheessa, että joka kolmas syöpä Suomessa aiheutuu tupakasta. Tupakan teollinen valmistus teki keuhkosyövästä yleisen sairauden.