Tupakansavua kulkeutunut korona-aikana enemmän lähes 200 000 kerrostaloasuntoon

Taloustutkimuksella teettämässämme tutkimuksessa noin puolet (49 %) kerrostaloasukkaista kertoi asuntoon tai parvekkeelle kulkeutuvasta tupakansavusta. Korona-aikana 11 prosenttia kertoi savua kulkeutuvan nyt enemmän. Kun luvun suhteuttaa yli 1,7 miljoonaan kerrostaloasukkaaseen, noin 170 000 kerrostaloasuntoon on tullut korona-aikaan tupakansavua aiempaa enemmän.

Tupakansavu häiritsee useampaa kuin neljää viidesosaa (82 %) niistä, joiden kotiin sitä kulkeutuu. Kaikkein eniten se haittaa nuorimpia (18–24-vuotiaat). Tupakoivistakin 40 prosenttia pitää tupakansavun leviämistä kotiin häiritsevänä.

Asuntoon tai parvekkeelle kulkeutuva tupakansavu häiritsee paljon 44 %:ia kerrostaloasukkaista, riippumatta siitä, miten paljon tupakansavua kulkeutuu. ”Tämä vastaa jo lähes 780 000 kerrostaloasukasta, joten määrä on valtava. Kodin pitäisi olla viimeinen paikka, jossa vastentahtoisesti altistutaan tupakansavulle”, toiminnanjohtaja Mervi Hara painottaa.

”Kaikilla on oikeus savuttomaan kotiympäristöön. Parhaillaan uudistetaan asunto-osakeyhtiölakia ja siinä tulisi helpottaa toimenpiteitä, joilla asuntojen savuttomuus voitaisiin taata”, hän jatkaa.

Tupakansavulla ei turvarajaa

Melko moni (38 %) kerrostaloasukas on myös huolissaan tupakansavulle altistumisesta itsensä tai muun samassa taloudessa asuvan puolesta.

”Tupakansavulle altistuminen todella voi vahingoittaa terveyttä, emmekä voi varmuudella sanoa, mikä pitoisuus ei aiheuttaisi oireita, sairastumista tai muuta vahinkoa terveydelle. Useat tahot, esimerkiksi myös Suomen eduskunta, on luokitellut ympäristön tupakansavun syöpävaaraa aiheuttavaksi tekijäksi”, professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta kertoo.

Suomen ASH toivoo, että vakava epäkohta otettaisiin huomioon seuraavassa lakiuudistuksessa. Samaa toivoo professori Reijula: ”Tupakkalaissa asiasta pitää sanoa seuraavan uudistuksen yhteydessä. Asumisterveysasetuksen ja terveydensuojelulain pitää seurata tupakkalakia ja taloyhtiöt käytännössä velvoittaa toteuttamaan päätös.”

Asukkaat toivovat taloyhtiöltä toimia

Asunnossa tai parvekkeella tupakansavua havainneista suuri osa (61 %) toivoi taloyhtiön puuttuvan tilanteeseen. Kuitenkin heistä 41 prosenttia kertoi, ettei näin ollut tapahtunut. Yleisimmiksi syiksi nähtiin, ettei kukaan ollut kiinnostunut tai ottanut asiaa esille ja että tupakointikieltoa koskevan luvan hakeminen koettiin työlääksi.

Niissä taloyhtiöissä, joissa asialle oli tehty jotakin, yleisin tapa oli ollut osoittaa tupakointipaikka yhtiön ulkoalueella.

Ei vain korona-ajan ongelma

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että tupakansavun asuntoon kulkeutuminen on jo ennen pandemiaa koettu ongelma. Valtaosa (73 %) tupakansavua asunnossaan tai sen parvekkeella havainneista kertoo, että savua on pandemian aikana saman verran kuin ennen. Poikkeus on lapsitaloudet, joista noin joka viidennelle (19 %) kulkeutuu korona-aikaan tupakansavua aiempaa enemmän.

Tupakansavun kulkeutumisessa on jonkin verran alueellisia eroja. Yli puolelle (53 %) Helsinki­–Uusimaa-alueen kerrostaloasukkaista kulkeutuu tupakansavua asuntoon tai sen parvekkeelle. Vähiten (39 %) tupakansavua kulkeutuu Pohjois- ja Itä-Suomen kerrostaloasukkaille. Asia häiritsee eniten Etelä-Suomen asukkaita (91 %) ja vähiten Pohjois- ja Itä-Suomessa (76 %).

Taloustutkimus toteutti tiedonkeruun internet-paneelissa 10.–13.11.2020. Tutkimuskutsu lähetetiin 3212 kerrostaloasukkaalle ja siihen vastaisi 641 henkilöä. Koko tutkimuksen virhemarginaali on +/-4,1%.TT