Tupakan tuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta

Jos ilmastonmuutosta halutaan todella estää, myös tupakkateollisuuden toimiin on puututtava, vaatii terveysjärjestö Suomen ASH Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. Teemana on tänä vuonna ilmansaasteet. Niitä syntyy esimerkiksi puun ja hiilen polttamisesta tupakan lehtien kuivatuksessa.

Maailmalla valmistetaan kuusi biljoonaa savuketta vuodessa. Niiden tuotantoon tarvitaan 32,4 miljoonaa tonnia vihreitä tupakan lehtiä, joita kuivatetaan polttamalla puuta ja hiiltä. Puun polttaminen aiheuttaa päästöjä, ja samalla menetetään hiilinieluina toimivia metsiä. Maaperä happamoituu, makea ja merivesi rehevöityvät, kiinteää jätettä syntyy tonneittain.

”Tupakan tuotantoketjun jokainen vaihe edistää ilmastonmuutosta joko päästöinä tai käytettyjen materiaalien hiilijalanjälkinä. Esimerkiksi autoilun päästöistä puhutaan Suomessakin paljon, mutta tupakkateollisuuden päästöistä ei juuri lainkaan. Kuitenkin amerikkalaisen tupakkateollisuuden päästöt vastaavat lähes neljän miljoonan auton hiilidioksidipäästöjä”, toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH:sta painottaa.

”Kansainvälisestikin ympäristövaikutuksiin on tupakkapolitiikassa herätty vasta muutamia vuosia sitten. Nyt on korkea aika nostaa kissa pöydälle”, Mervi Hara jatkaa.

Punaista lihaa suurempi ilmastovaikutus

WHO:n tupakan ympäristövaikutuksista kertovassa raportissa verrataan tupakoinnin ja punaisen lihan syönnin ympäristövaikutuksia. Raportin mukaan askin päivässä tupakoiva kuluttaa vuoden aikana lähes viisinkertaisesti enemmän vettä ja lähes kaksinkertaisesti enemmän fossiilisia polttoaineita kuin globaalisti keskimääräinen punaisen lihan syöjä.

”Tupakkateollisuuden luomasta ympäristöongelmasta ei kuitenkaan pidä syyllistää tupakoitsijoita, vaan sylttytehdas on tupakkateollisuus. Moni aloittaa tupakoinnin nuorena, vielä terveysvaikutuksista tietämättömänä tai piittaamattomana. Riippuvuuden synnyttyä tupakoinnista on usein vaikeaa päästä eroon”, Mervi Hara korostaa.

Puun ja hiilen polttamisesta lähes puolet päästöistä

Raportissa todetaan, että tupakan lehtien kuivatus synnyttää enemmän hiilipäästöjä kuin tupakan tuotannon kaikki muut vaiheet. Savukkeiden valmistuksessa huomattavin ympäristövaikutus on puolestaan energian käytöllä.

”Ympäristövahinkojen vertailu vaihtoehtoisten resurssien välillä ei kuitenkaan ole selkeää. Jos esimerkiksi maakaasu vaihdettaisiin pääasialliseksi energiaksi, se voi olla vähemmän haitallinen hiilipäästöjen ja vedenalaisten ekosysteemien vahinkojen kannalta kuin hiili. Silti se voi samaan aikaan muuttaa laajemmin luonnontilaista maata ja ehdyttää fossiilisia polttoaineita”, Mervi Hara viittaa WHO:n raporttiin.

Lisäksi ei-tupakkaa sisältävät tuotteet, kuten filtterit, savukepaperi ja pakkausmateriaali, rasittavat kaikki ympäristöä, varsinkin kun otetaan huomioon valmistettavien lopputuotteiden suuri määrä, vuosittain 6 biljoonaa savuketta. Tupakkateollisuuden arvioidaan käyttävän vuosittain yli miljoona tonnia filttereitä ja noin 2,15 miljoonaa tonnia pakkausmateriaalia,pois lukien lähetykseen käytettävät pahvilaatikot. Näiden ei-tupakkaa sisältävien tuotteiden valmistaminen synnyttää noin 10 prosenttia savukevalmistuksen hiilijalanjäljestä.

Tumppitalkoot hieno alku

Tupakan tumppi on maailman yleisin roska, joka on myös ympäristömyrkky. Tumpeissa on esimerkiksi nikotiinia, arsenikkia ja raskasmetalleja, jotka päätyvät tumpin myötä ympäristöön, myös eläinten syömiksi.

”Suomalaiset ovat tarttuneet esimerkillisesti tupakan tumppien aiheuttamaan ympäristöhaittaan. Näyttäisi siltä, että tumppien keräystalkoita järjestetään yhä enemmän. Se on todella hienoa. Talkoiden saamalla huomiolla voi olla myös se merkitys, että tupakoitsijat huomaavat herkemmin pistää tumpit roskiin” Mervi Hara kiittelee.

”Tupakan aggressiivinen markkinointi alhaisen tulotason ja keskitulon maissa tarkoittaa sitä, että tupakoijien määrä lisääntyy ja tupakan kulutus kasvaa, jolloin myös ympäristövaikutukset kasvavat. On hurskastelua puhua tehokkuuden parantamisesta tai osallistumisesta ilmastonmuutoksen ehkäisyyn tupakan tuotannon ja kulutuksen leikkauksen sijaan. Päättäjien tulisi tukea niitä toimia, joilla tupakan tuotannon maailmanlaajuiset rasitteet saadaan kuriin. Tämän vuoksi on välttämätöntä kaikin tavoin edistää tupakkalakimme tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta”, Mervi Hara Suomen ASH:sta toteaa.

Tupakkatietoa

Maailmanlaajuisesti tupakan tuotantoketjusta tulee vuosittain lähes 84 Mt CO2-ekvivalenttipäästöjä ilmastonmuutokseen. Ilmastovaikutukset jakautuvat seuraavasti:

44,7 % tupakan lehtien kuivatus
20,8 % tupakan viljely
15,7 % savukkeiden valmistus
1,1 % prosessointi
0,9 % savukkeiden kulutus ja hävitys
0,4 % jakelu

 

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH ry

p. 050 460 2324, mervi.hara@suomenash.fi

Suomen ASH:n ympäristöpäivän sivut