Tupakointikielto asunto-osakeyhtiöihin enemmistöpäätöksillä

LAUSUNTO 16.12.2020

Suomen ASH lausui oikeusministeriön verkkosivuilla olleesta arviomuistiosta asunto-osakeyhtiölain muutostarpeista.

Lausunnossaan Suomen ASH ry toi esiin, että koska asunto-osakeyhtiö voi päättää tupakkalain mukaisen tupakointikiellon hakemisesta asukkaiden hallinnassa oleviin tiloihin enemmistöpäätöksellä, olisi perusteltua, että asunto-osakeyhtiö voisi itse kieltää tupakoinnin asuinhuoneistoihin kuuluvissa tiloissa enemmistöpäätöksin. Tämän vuoksi asunto-osakeyhtiölakia tulee muuttaa niin, että tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa voidaan päättää enemmistöpäätöksellä.

Perustelut

Perustuslain 20 §:n mukaan julkisen vallan velvoitteena turvata jokaiselle oikeus terveelliseen elinympäristöön. Ympäristön tupakansavu on syöpävaarallinen seos ja terveydensuojelulaissa tarkoitettu sisäilman terveyshaitta. Sen pitoisuudelle sisäilmassa ei ole voitu osoittaa kynnysarvoa, jonka alapuolella ei haittoja aiheudu.

Tupakkapuitesopimus.  Suomenkin ratifioiman Maailman terveysjärjestön tupakkapuitesopimuksen toimeenpano-ohjeissa  (8 artikla) korostetaan, että ympäristön tupakansavulle altistumisen ehkäisemiseksi tarvittavat tehokkaat toimenpiteet edellyttävät tupakoinnin ja tupakansavun täydellistä poistamista tietystä tilasta tai ympäristöstä.  Muu kuin 100-prosenttisesti savuton ympäristö, mm. ilmanvaihto ja -suodatus, tupakointialueet/-tilat (riippumatta siitä, onko niissä erillisiä ilmanvaihtojärjestelmiä vai ei), on toistuvasti osoitettu tehottomaksi. Lisäksi on olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, etteivät tekniset ratkaisut suojaa altistumiselta tupakansavulle.

Kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvosto (KATA) totesi jo 20 vuotta sitten ilmestyneessä tieteellisessä perustelukatsauksessaan, että ympäristön tupakansavun suhteellinen keuhkosyöpäriski on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin useiden muiden tunnettujen keuhkokarsinogeenisten altisteiden, mutta kertaluokkaa pienempi kuin aktiivitupakoijilla. Tämän vuoksi tupakkalaissa (13.8.1976/693) ympäristön tupakansavu määriteltiin syöpävaaralliseksi aineeksi, jolta työntekijät on suojattava työsuojelulain mukaisesti.

KATA piti myös todennäköisenä, että ympäristön tupakansavulla on kansanterveyden ja yksilön kannalta haitallisia vaikutuksia sydämeen ja muuhun verenkiertoelimistöön. KATA:n mukaan ”kaikkien ympäristön tupakansavulle altistuneiden sepelvaltimotautilisäriski on noin puolet aktiivitupakoijien lisäriskistä.”

Tupakkalaki mahdollistaa tupakointitilan rakentamisen ravintoloihin, mutta rakentamismääräysten mukaan sillä tulee olla oma muusta ilmanvaihdosta erillinen ilmanvaihtojärjestelmä, samalla tavoin kuin on esimerkiksi wc:llä. Nykyisiä asuinrakennuksia ei ole rakennettu tämän määräyksen mukaisiksi.

Kun asuinrakennuksessa on koneellinen ilmastointi, rakennuksen sisätiloissa on alipaine. Sen imun vaikutuksesta rakennuksen sisätiloihin imetään ja kulkeutuu korvausilmaa kaikista aukoista ja raoista (esimerkiksi parvekkeelta ja ulko-ovista). Yhdysvaltain ympäristönsuojelusta vastaavan Environmental Protection Agencyn tutkimusten mukaan tämä imuvaikutus ulottuu aina 15 metrin etäisyydelle ulkoseinästä.

Tupakansavulle altistuminen työssä on työsuojelukysymys. Asuintiloissa sen eliminointi kuuluu asukkaiden päätäntävaltaan vaikeasti toteutettavalla tavalla. Ristiriita ja epäsuhta on ilmeinen. Kun tupakansavulle altistumista on saatu vähennettyä työpaikoilla, kodin ei pitäisi olla paikka, jossa joutuu altistumaan syöpävaaralliselle aineelle. Oikeus asua altistumatta tupakansavulle tulee asettaa tupakointioikeuden edelle.

Parveketupakoinnin kiellolla kannatusta. Keväällä 2020 Suomen ASH ry:n Taloustutkimuksella teetättämän mielipidekyselyn mukaan enemmistö (63 %) vastaajasta kieltäisi parveketupakoinnin.  Marraskuussa 2020 Taloustutkimuksen parveketupakointia koskevassa kyselyssä, joka toteutettiin Suomen ASH ry:n toimeksiantona, noin puolet (49 %) kerrostaloasukkaista kertoi, että asuntoon tai parvekkeelle kulkeutuu tupakansavua.

Tupakansavu häiritsee useampaa kuin neljä viidesosaa (82 %) niistä, joiden kotiin sitä kulkeutuu. Tupakoivistakin 40 prosenttia pitää tupakansavun leviämistä kotiin häiritsevänä. Lisäksi kerrostaloasukkaista 44 prosenttia asuntoon tai parvekkeelle kulkeutuva tupakansavu häiritsee paljon – määrästä riippumatta. Kun luvun suhteuttaa noin 1,7 miljoonaan kerrostaloasukkaaseen, tämä vastaa jo lähes 780 000 kerrostaloasukasta. Melko moni (38 %) kerrostaloasukas on myös huolissaan tupakansavulle altistumisesta itsensä tai muun samassa taloudessa asuvan puolesta.

Terveydensuojelulaki. Terveydensuojelulain 26 § mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 27 §:ssä puolestaan todetaan: ”Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.”

Enemmistöpäätös tupakointikieltoon. Vuonna 2016 voimaan tullut tupakkalaki mahdollisti tupakointikieltojen hakemisen asuinhuoneistojen tiloihin asuntoyhteisön enemmistöpäätöksellä. Niin asuntoyhteisöt kuin kieltoja määräävät viranomaiset ovat kokeneet tupakointikiellon hakemisprosessin työlääksi, kuten Kiinteistöliitto on todennut. Lisäksi kiellon tehokkuus kärsii valvontaan liittyvistä haasteista.

Tupakkalaki toi ratkaisun vain osaan ongelmatilanteista ja asuntoyhteisöissä on vielä paljon asukkaita, jotka kärsivät asunnossaan naapureiden aiheuttamista tupakansavuongelmista. Parveketupakointi ja yleisesti asumiseen liittyvät tupakointitilanteet edellyttävät nykyistä tehokkaampia toimia.

Asunto-osakeyhtiölakia tulee muuttaa niin, että tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa voidaan päättää enemmistöpäätöksellä.