Äidin raskausajan tupakointi yhteydessä jälkeläisten tupakointiin
Äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa jälkeläisten elinikäiseen tupakointiin, vaikka äiti lopettaisi tupakoinnin raskauden aikana, osoittaa suomalainen vuonna 1966 syntyneitä seurannut kohorttitutkimus.
Tutkimuksessa verrattiin äidin raskausajan tupakointia ja jälkikasvun elintapoja 46. ikävuoteen saakka. Jälkikasvun elintavoista tarkasteltiin tupakointia, tupakoinnin aloittamisikää sekä tupakan, alkoholin ja huumeiden käyttöä 14-vuotiaana. Tutkimusaineisto koottiin Pohjois-Suomessa tehdystä kohorttitutkimuksesta, ja siihen kuului 11653 äitiä sekä heidän vuonna 1966 syntyneet lapsensa.
Äidit määritettiin raskaudenaikaisen tupakoinnin perusteella neljään ryhmään: tupakoimattomat (86 % äideistä), varhaiset lopettajat (2 %), myöhäiset lopettajat (2,1 %) sekä säännöllisesti tupakoivat (9,9 %).
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki raskausajan tupakointi vaikutti jälkikasvun elinikäisen tupakoinnin todennäköisyyteen: tupakoimattomien äitien jälkeläiset olivat tupakoineet 46 ikävuoteen saakka 4,8 askivuotta (mediaani). Askivuosi laskettiin tupakoinnin määrän ja keston perusteella. Säännöllisesti tupakoivien äitien jälkeläisillä vastaava luku oli 8,3 askivuotta. Varhaisessa vaiheessa lopettaneiden äitien jälkeläiset olivat tupakoineet 46 ikävuoteen saakka 7,1 askivuotta ja myöhäisessä vaiheessa lopettaneiden jälkeläiset 6,6 askivuotta. Tupakoinnin aloittamisikään äidin raskaudenaikainen tupakointi ei vaikuttanut.
Raskausajan tupakointi on edelleen merkittävä terveysongelma maailmanlaajuisesti. Tutkijoiden mukaan sen esiintyvyys on maailmanlaajuisesti noin kaksi prosenttia, Euroopassa kahdeksan prosenttia.
Tutkijat toteavat, että tupakoinnin lopettamisen tuen tulisi kohdistua raskautta suunnitteleviin naisiin tupakoinnin seuraavalle sukupolvelle siirtymisen ehkäisemiseksi.
Lähde
ScienceDirect (6 2021): Maternal smoking trajectory during pregnancy predicts offspring’s smoking and substance use – The Northern Finland birth cohort 1966 study