Tutkittua: Miten alkoholiteollisuus pyrki vaikuttamaan lakiuudistukseen?
Tutkimuksen mukaan alkoholiteollisuus pyrki vaikuttamaan alkoholilain uudistukseen kolmella päästrategialla. Keinoina olivat lobbaus, yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä politiikkaan osallistuminen.
Thomas Babila Saman ja Heikki Hiilamon tutkimuksesta käy ilmi, että alkoholiteollisuus piti määrätietoisesti puoliaan ennen alkoholilain uudistamista vuosina 2016 – 2017. Teollisuuden käyttämiin vaikuttamiskeinoihin syventyvä tutkimus voi olla hyödyksi esimerkiksi päättäjille, jotka haluavat ymmärtää lobbaajien vaikuttamistapoja myös vastastrategioiden luomiseksi.
Tutkimuksen ensisijaisena aineistona oli 16 alkoholilain uudistukseen osallistuneen asiantuntijan – mm. poliitikkoja, tutkijoita, virkamiehiä – haastattelut.
Lakiuudistuksen tavoite muuttui
Uuden alkoholilain suunnittelu vuonna 2011. Tuolloin varsinaisena tavoitteena oli vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja. Uuden lain valmisteluja ei kuitenkaan kyetty aloittamaan vielä 2011, ja uudistus lykättiin seuraavalle hallitukselle. Kattava työ alkoi helmikuussa 2016 ja esitys tuli eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2017. Merkittävin liberaali uudistus oli vapauttaa vahvempien, 5,5-prosenttiset alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin, aiemmin rajana oli 4,7 prosenttia.
”Kun verrataan eduskunnalle 2017 annettua lakiehdotusta alkuperäiseen lakiuudistuksen tavoitteeseen hillitä myyntiä, on selvää, että fokus oli siirtynyt alkoholihaittojen vähentämisestä alkoholilain liberalisointiin” Thomas Babila Saman ja Heikki Hiilamo toteavat.
Suorat suhteet ja tilausraportit
Tutkimukseen haastatellut olivat yksimielisiä siitä, että alkoholiteollisuutta edustavalla Panimoliitolla oli suorat yhteydet kansanedustajiin lakiuudistuksen alkuperäisen tarkoituksen muuttamiseksi. Haastattelujen mukaan Panimoliiton toiminnanjohtaja on jo pitkään valittu kokoomuslaisten piiristä, mutta liitolla oli vahvat suhteet myös muiden puolueiden kansanedustajiin.
Tutkimukseen haastateltujen mukaan Panimoliitto hyödynsi tilattuja tutkimusraportteja, joita käytettiin joskus kansanterveyteen liittyvien tutkimusten kumoamiseksi vedoten siihen, että terveysviranomaisilla on intressi ylläpitää valtion alkoholimonopolia. Liitto toi myös esille, että lain liberalisointi lisäisi työpaikkoja ja verotuloja. Liberaalimpi alkoholilaki vähentäisi suomalaisten kiinnostusta ostaa alkoholia muualta Euroopasta kuten Virosta.
Haastateltujen mukaan Panimoliitto oli lobannut useita vuosia liberaalimman alkoholilain puolesta saadakseen vahvemmat alkoholijuomat päivittäistavarakauppaan.
Sidosryhmäyhteistyötä ja vaihtoehtoista politiikkaa
”Vaalipiirin vahvistaminen” liitetään usein epäsuoraan lobbaukseen. Panimoliitto käytti tätä strategiaa liittoutuessaan päivittäistavarakaupan sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä kyseenalaistettiin kansanterveydellisiä toimenpiteitä ja puhuttiin lain liberalisoinnin puolesta. Yleisen mielipiteen annettiin ymmärtää olevan lobbaajien puolella. Tutkimuksen mukaan teollisuus tekee vähittäiskaupan lisäksi yhteistyötä urheilujärjestöjen kuten Jääkiekkoliiton kanssa.
Suurta yleisöä Panimoliitto lobbasi sosiaalisen median, erityisesti Twitterin avulla. Haastateltujen mukaan liitto tviittaa säännöllisesti esimerkiksi siitä, että juominen on normaalia. Liitto painottaa, että suomalaisilla pitäisi olla vapaus päättää itse milloin, mistä ja kuinka paljon he ostavat alkoholia.
Alkoholiteollisuus käyttää usein myös ”politiikan korvaamista” omien etujensa ajamiseksi. Haastateltujen mukaan Panimoliitto vetoaa esimekiksi usein siihen, että liikaa juovan 10 prosentin vuoksi ei pidä rajoittaa valtaosaa, 90:tä prosenttia ihmisistä, joilla ei ole ongelmaa, ja että suomalaisilla tulee olla vapaus juoda haluamansa määrät. Tätä argumenttia käytettiin itsesäätelypolitiikan edistämiseksi. Alkoholiteollisuuden edustajan mukaan ihmisiä pitäisi valistaa vastuulliseen juomiseen.
Lähde
Sage Journals (10.9.2019): Alcohol industry strategies to influence the reform of the Finnish Alcohol Law