Miten uusi laki vaikutti alkoholinkulutukseen?

Uusi alkoholilaki astui voimaan vuoden 2018 alusta. Väliarvion perusteella lain välitön vaikutus on ollut ennakoitua pienempi. Vielä on kuitenkin ennenaikaista vetää lopullisia johtopäätöksiä uuden lain vaikutuksista.

Uusi alkoholilaki mahdollisti A-oluen ja väkevistä alkoholijuomista valmistettujen juomasekoitusten myynnin päivittäistavarakaupoissa. Lain ennakoitiin lisäävän kulutusta ja siten myös alkoholin aiheuttamia haittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä ja professori Thor Norström, Swedish Institute for Social Research, Stockholm University, toteuttivat alkoholilain vaikutusten lyhyen aikavälin arvion lyhyeltä aikaväliltä saatavilla olevien tietojen perusteella.

”Vaikuttaa selvältä, että ainakin alkoholilain välitön vaikutus on ollut pienempi kuin ennakoitiin. Tälle lienee yksi syy yli muiden: vahvempien oluiden ja long drink -juomien hinnat ovat jääneet selvästi korkeammiksi kuin etukäteen ennakoitiin”, tutkijat toteavat tutkimuksen yhteenvedossa.

Ennen lakiuudistuksen voimaantuloa näiden tuotteiden hintojen odotettiin laskevan. Päivittäistavarakauppa arvioi Taloustutkimuksella teettämänsä selvityksen perusteella, että hinnat laskevat noin 40 prosenttia. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ennakoi tarjoushinnoittelua.

”Vahvasta oluesta ja long drink -juomista ei ole tehty sellaisia halvan keskioluen kaltaisia tarjoustuotteita kuin ennakkoon ajateltiin”, Mäkelä ja Norström toteavat ja huomauttavat tämän olevan erittäin hyvä asia kansanterveyden kannalta.

Päivittäistavarakauppoihin vapautettujen vahvempien oluiden ja long drink -juomien myynti lisääntyi merkittävästi vuodesta 2017 vuoteen 2018. Sen sijaan alle 4,7-prosenttisten juomien ja erityisesti keskioluen myynti vähentyi melko lailla vastaavasti. Alkoholin kokonaiskulutus (tilastoitu + arvioitu tilastoimaton kulutus) 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti lisääntyi vuodesta 2017 vuoteen 2018 0,4 prosenttia ja tilastoitu kulutus väheni 0,1 %.

Pidempi seuranta-aika tarpeen

Pia Mäkelän ja Thor Norströmin mukaan paine lyhyen aikavälin arvioinnille oli kova, minkä vuoksi se nyt toteutettiin. He korostavat, että lain vaikutusta tulee arvioida kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, kuten hallituksen esityksessä alkoholilaiksi katsottiin. Heidän mukaansa kolmekin vuotta on joskus lyhyt aika arviointiin.

Lyhyen aikavälin arviossa karsittiin muiden kuin lakiin liittyvien tekijöiden vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi alkoholiveron korotus, vuoden 2018 lämmin kesä sekä alkoholin kulutuksen vähenemiseen liittyvä pidemmän aikavälin trendi.

Lähde: Lisäsikö alkoholilaki alkoholinkulutusta vuonna 2018? Tutkimuksesta tiiviisti 16/2019.