Heineken hyväntekijänä Afrikassa?

Hollantilainen olutjätti Heineken ylpeilee mieluusti hyödyttävänsä Afrikkaa niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti, kirjoittaa toimittaja Olivier van Beemen. Hän perehtyi yhtiön toimintaan Afrikassa, eikä näe sitä kovin hyvässä valossa.

Hollantilaistoimittaja Olivier van Beemen julkaisi viime vuonna kirjan Heinekenin toiminnasta Afrikassa. Julkaisemisen jälkeen muun muassa Global Fund keskeytti yhteistyön Heinekenin kanssa ja the Dutch ASN -pankki poisti yhtiön kestävästä sijoitusrahastostaan sekä lopetti muun taloudellisen kanssakäynnin yhtiön kanssa toistaiseksi.

van Beemen perehtyi Heinekenin toimintaan Afrikassa kuuden vuoden ajan. Yhtiö sai kehuja ja kiitosta, mutta nopeasti toimittaja löysi myös varjopuolen. Menneiltä vuosilta, esimerkiksi 1960-luvun alkupuolelta, löytyi tietoja apartheidin kannatuksesta, mutta epäkohtia tuli vastaan myös viime vuosilta. Myynninedistämiseen palkatut nuoret naiset olivat yksi van Beemenin huolenaihe. Myynninedistämiseen palkattujen naisten hyväksikäyttö johtikin kirjan julkistamisen jälkeen yhtiön yhteistyökumppaneiden reagointiin.

Seksuaalista hyväksikäyttöä, työhön sisältyvää oluen juontia

Vuonna 2007 tehdyn sisäisen selvityksen mukaan Heinekenillä oli noin 15 000 naista myynninedistämistyössä maailmanlaajuisesti, enimmäkseen länsimaiden ulkopuolella. Näistä markkina-alueista 70 pidettiin riskialttiina  naisten tekemälle myynninedistämistyölle, koska työ sisälsi tai saattoi johtaa mm. seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Riskialttiiksi katsotuista alueista 16 sijaitsi Afrikassa, jossa myynninedistämistä tekevien naisten työskentelyolosuhteet olivat heikoimmat. Afrikassa Heinekenillä oli myynninedistämistyössä lähes 2000 naista. Sisäisen dokumentin mukaan vain yksi Afrikan markkina-alue oli ongelmaton.

Asiaa tutkittiin edelleen Kongon demokraattisessa tasavallassa, josta raportoitiin eniten hyväksikäyttöä. ”Valtava epävarmuus työpaikan pitämisestä yhdistettynä työntekijän oikeuksien puuttumiseen tekee myynninedistäjien aseman alttiiksi monien sidosryhmien väärinkäytökselle”, sisäinen raportti toteaa. Usein vähän ansaitsevat naiset joutuivat makaamaan esimiestensä kanssa, jos halusivat pitää työpaikkansa. Heidän piti myös juoda viidestä kymmeneen suurta olutpulloa jokaisen työpäivänsä aikana houkutellakseen asiakkaita kuluttamaan enemmän.

Olivier van Beemen vieraili viime kesänä Keniassa nähdäkseen itse tämän hetken tilanteen. Hän tapasi myynninedistämistyössä olleita naisia, joiden mukaan mikään ollut muuttunut. Heidän piti edelleen alistua seksuaaliselle ahdistelulle osana toimenkuvaa. van Beemen ei enää tästä yllättynyt.