Etelä-Pohjanmaa ajaa aktiivisesti savuttomuutta – köyhiin lapsiperheisiin panostetaan

Etelä-Pohjanmaalla tehdään aktiivisesti savuttomuustyötä. Haasteena ovat pienet työpaikat ja nuoret perheet. Myös miesten tupakointi on yhä hieman maan keskiarvoa yleisempää.

Ehkäisevän päihdetyön kehittämissuunnittelijana Seinäjoen keskussairaalassa työskentelevä Reetta-Maija Luhta näkee yhteiskunnallisten tekijöiden vaikuttavan alueen tupakoinnin yleisyyteen.

”Tulotaso on aika heikko verrattuna koko maahan. Täällä on vähemmän korkeasti koulutettuja, ja suuria teollisuustyöpaikkoja on vähän. Matalan koulutus- ja tulotason omaavat tupakoivat muita enemmän”, Luhta kertoo.

Suuret työpaikat tukevat usein työntekijöiden savuttomuutta. Luhdan mukaan esimerkiksi Seinäjoella on vain muutama suurempi savuttomuutta tukeva työnantaja. Alueelle tyypillisissä pienyrityksissä savuttomuuden merkitystä ei vielä koeta merkittävänä.

Luhta arvioi terveystilanteen kokonaisuudessaan olevan kuitenkin Länsi-Suomessa Itä-Suomea parempi.

”Pähkinäsaaren rauhan raja näyttää pitävän linjansa yhä terveyden osalta. Länsi-Suomessa ollaan tilastojen mukaan Itä-Suomea terveempiä.”

Nuorten perheiden tupakointi huolena

Luhta on huolissaan erityisesti nuorten perheiden tupakoinnista ja alkoholin käytöstä. Hänen mukaansa Etelä-Pohjanmaalla on lapsiperheköyhyyttä, mikä heijastuu myös elintapoihin. Lasta odottaville perheille onkin perustettu oma tupakasta vieroituksen hoitoketju. Alueen neuvoloihin on muun muassa hankittu häkämittarit tupakoinnin puheeksi ottamisen tueksi.

Myös mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tupakoinnin lopettamista on tuettu Etelä-Pohjanmaalla erillisellä hankkeella.

”Näistä ongelmista kärsivät jäävät usein ilman tukea, mutta haluavat lopettaa siinä missä muutkin. Heille suunnatussa hankkeessa koulutettiin kokemusasiantuntijoista koutseja, joiden kanssa potilas voi pohtia motivaatiota tupakoinnin lopettamiselle.”

Nuuskan käyttö on yleistynyt varsinkin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla. Luhta arvioi, että yleistyminen johtuu paitsi valtakunnallisesta trendistä, niin myös helposta saatavuudesta esimerkiksi Uumajasta hakemalla.

Potilaalle on aina tarjottava tukea

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julistautui ensimmäisenä sairaanhoitopiirinä savuttomaksi vuonna 2002. Samalla Seinäjoen sairaala kielsi henkilökunnan tupakoinnin työajalla. Työnantaja tarjoaa edelleen henkilökunnalle maksuttomasti tupakasta vieroitushoitoa. Kuitenkin henkilökunnasta tupakoi päivittäin yhä 14 prosenttia. Potilailta ei savuttomuutta vaadita leikkaukseen tulevia lukuun ottamatta.

”Sairaalan pääovien läheisyyteen ulkotiloihin on tulossa potilaiden käyttöön uudet tupakointitilat. Tarkoituksena on suojata ulkopuolisia passiiviselta tupakoinnilta. Tehokkaasti ilmastoidussa tilassa tupakan haju ei tartu myöskään potilaan vaatteisiin”, Reetta-Maija Luhta kertoo.

Luhta muistuttaa, että potilaita tulisi aina kannustaa tupakoinnin lopettamiseen. Siinä tarvitaan myös hoitohenkilöstön asennemuutosta ja rohkeutta ottaa asia puheeksi.

”Nikotiiniriippuvuus on sairaus, ja siihen on tarjottava apua.”