WHO:n hallitustenvälinen konferenssi tupakasta alkoi Genevessä

Genevessä pidetään kahdeksas WHO:n kansainvälistä tupakkasopimusta koskeva hallitustenvälinen konferenssi (COP8). Konferenssissa keskustellaan sopimuksen vaikutuksista ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Kansainvälinen tupakkasopimus (Framework Convention on Tobacco Control, FCTC) hyväksyttiin vuonna 2003 ja se tuli Suomea sitovaksi vuonna 2005.

”Sopimuksella on ollut erittäin suuri vaikutus erityisesti kehitysmaissa, joiden tupakkapolitiikka pääsi kunnolla vauhtiin vasta, kun ne ratifioivat sopimuksen”, arvioi Suomen ASH ry:n puheenjohtaja, professori Pekka Puska. Puska on toiminut puheenjohtajana WHO:n asettamassa kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä, jonka tehtävä on ollut arvioida tupakkasopimuksen globaaleja vaikutuksia.

”Samalla on todettava, että myönteisestä kehityksestä huolimatta kansainvälisen tupakkateollisuuden toiminta juuri kehitysmaissa, joissa on suurin osa maailman tupakoivista ihmisistä, on erittäin aggressiivista ja tupakkateollisuuden valta vielä huomattava”, Puska jatkaa.

”Suomen tupakkalainsäädäntö on jo pitkälle sopimuksen mukaista, mutta monissa yksityiskohdissa voidaan vielä pyrkiä sen täysimääräiseen toteuttamiseen. Tähän tähtäävät STM:n tupakkatyöryhmän toukokuussa julkistetut esitykset”, Puska toteaa.

Kansainväliseen tupakkasopimukseen liittyvä lisäpöytäkirja salakuljetuksen ja laittoman tupakkakaupan estämiseksi tuli voimaan syyskuussa 2018, kun 40 maata oli ratifioinut pöytäkirjan. Suomi ei ole vielä ratifioinut sitä, joten se ei vielä sido Suomea juridisesti.

Lisäpöytäkirja varmistaa tupakkatuotteiden jakeluketjun valvonnan aina tuottajilta kaupan hyllylle saakka. Tupakkatuotteiden jakeluketjulle luodaan maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä viiden vuoden kuluessa pöytäkirjan voimaantulosta. Jakeluketjun valvonnasta on myös tiedotettava. Muut jakeluketjun valvontaa koskevat määräykset sisältävät esimerkiksi lisensointia ja rekisteröintiä.

Laittomasta tupakkakaupasta koituu sekä terveydellisiä että taloudellisia ongelmia ja turvallisuusriskejä. Sen avulla rahoitetaan kansainvälistä rikollisuutta. WHO:n arvioiden mukaan laiton tupakkakauppa on ollut kasvussa, ja joka kymmenes maailmassa poltettu tupakka on tuotettu laittomasti. Joidenkin tutkimusten mukaan tupakkateollisuudella on kytköksiä laittomaan tupakkakauppaan.

Konferenssissa keskustellaan myös siitä, miten tupakkasopimuksella tuetaan kestävää kehitystä, puolustetaan ihmisoikeuksia ja torjutaan ilmastonmuutosta. Sekä tupakanviljely että tupakointi kuormittavat luontoa ja vaikuttavat ilmastonmuutoksen etenemiseen. Tupakanviljelyn parissa työskentelevät ihmiset voivat sairastua nikotiinimyrkytykseen tai kärsiä torjunta-aineiden vaikutuksista.

Lisää sivuillamme: