Alkoholin kulutus

Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 8,7 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuonna 2023. Kokonaiskulutus väheni vuoteen 2022 verrattuna 2,4 prosenttia.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus muodostuu alkoholijuomien vähittäismyynnistä ja anniskelumyynnistä Suomessa, suomalaisten ulkomailta tuomasta alkoholista ja alkoholin verkko-ostoista. Alkoholinkulutus lasketaan kansainvälisten tilastojen mukaisesti 15 vuotta täyttänyttä kohti, vaikka lain mukaan alkoholijuomia voivat ostaa vasta 18 vuotta täyttäneet.

THL:n mukaan vuonna 2023 alkoholijuomien kokonaiskulutuksen väheneminen johtui vähittäiskulutuksen ja tilastoimattoman kulutuksen vähenemisestä vuoteen 2022 verrattuna. Vaikka anniskelukulutus kasvoi hieman, sen osuus kokonaiskulutuksesta oli niin pieni (11 %), ettei sen lisääntyminen kääntänyt kokonaiskulutuksen vähenevää kehityskulkua.

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus (mm. ravintolat, päivittäistavarakaupat) väheni 2,4 prosenttia ja oli noin 7,4 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuonna 2023. Vähittäiskulutus väheni 3,0 prosenttia, kun taas anniskelukulutus kasvoi 1,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.

Tilastoimaton kulutus

Tilastoimaton alkoholinkulutus muodostuu alkoholijuomien matkustajatuonnista ja suomalaisten tekemistä alkoholijuomien ostoista ulkomaisista verkkokaupoista.

Vuonna 2023 tilastoimaton kulutus sataprosenttisena alkoholina oli 1,2 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Tilastoimaton kulutus väheni vuoteen 2022 verrattuna 2,0 prosenttia. Tilastoimattoman kulutuksen kokonaismäärä vuonna 2023 oli arviolta 5,9 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina, mikä vastaa 14 prosentin osuutta kokonaiskulutuksesta.

Alkoholijuomien ostaminen ulkomaisista verkkokaupoista väheni 62 prosenttia, kun taas matkustajatuonti lisääntyi 28 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Alkoholijuomien matkustajatuonnin osuus oli noin 87 prosenttia tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta vuonna 2023.

Tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta poistettiin vuodesta 2000 alkaen kotivalmistus, laiton valmistus ja salakuljetus sekä suomalaisten ulkomailla nauttima alkoholi. Tilalle otettiin arvio suomalaisten internetin kautta ulkomailta ostamien alkoholijuomien määrästä, joka on saatavilla vuodesta 2017 alkaen.

Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen muodostamistavan muutos alensi kokonaiskulutusta jonkin verran. Vuonna 2020 ero uuden ja vanhan laskutavan välillä oli noin 210 000 litraa sataprosenttista alkoholia eli 0,04 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.

Matkustajatuonti ja verkko-ostaminen

Vuonna 2023 alkoholin matkustajatuonti kasvoi 28 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 5,1 miljoonaa litraa sataprosenttiseksi muunnettua alkoholia. Koko väestötasolla kasvua oli 30 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Alkoholijuomien verkko-ostot vähenivät noin 62 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2023 alkoholijuomia ostettiin verkon kautta arviolta 0,7 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina, eli 0,2 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna.

Korona ja alkoholinkulutus

Koronpandemian alkoholinkulutusta ja suljettuja rajoja käsittelevä Alcohol Consumption And Closed Borders -tutkimus (pdf) osoitti, että alkoholin kulutus laski Euroopassa kaikkiaan 3,6 prosenttia pandemian ensimmäisen 10 kuukauden aika. Jyrkän laskun selittävät muun muassa baareihin ja ravintoloihin kohdistuneet rajoitukset sekä valtioiden rajojen sulkeminen.

Kotimainen alkoholinmyynti lisääntyi huomattavasti maissa, joissa tehtiin ennen pandemian puhkeamista paljon alkoholiostoksia ulkomailta. Alkoholin todellinen kulutus kuitenkin väheni: Suomessa alkoholin kulutus laski 5,2 prosenttia, mikä viittaa siihen, että vain osa ulkomailta ostetuista alkoholituotteista korvattiin kotimaisilla alkoholiostoilla.

Alkoholin rajat ylittävään myyntiin kohdistuvat rajoitukset nostivat alkoholiverotuloja sekä vähensivät alkoholin kulutusta. Tulosten perusteella on syytä uskoa, että rajat ylittävän alkoholikaupan rajoitukset voisivat vähentää alkoholikuolleisuutta erityisesti niissä EU:n jäsenmaissa, joissa on korkea alkoholin valmistevero.

Yleisin kuolinsyy

Alkoholin kokonaiskulutuksen ja monien alkoholiin liittyvien haittojen välillä vallitsee selvä yhteys.

THL:n mukaan alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Pitkään Suomessa merkittävä osa alkoholiin liittyvistä kuolemista johtui humalasta ja myrkytyksistä, mutta nykyisin pitkäaikaisten alkoholinkäyttöön liittyvien kuolemansyiden, erityisesti maksasairauskuolemien, merkitys on kasvanut ja on nyt selvästi suurempi. Erilaiset alkoholihaitat ovat lisääntyneet, mutta krooniset sairaudet akuutteja haittoja voimakkaammin.

Vakavista alkoholiongelmista kärsivät ihmiset eivät erotu riskikäyttöä edeltävässä vaiheessa muista alkoholin käyttäjistä. Alkoholin vuoksi kuolleet ovat olleet 15 vuotta ennen kuolemaansa tavallisia työtä tekeviä henkilöitä.

Eniten juova kymmenys kuluttaa nykyisin noin puolet kaikesta alkoholista. Alkoholin riskikäyttö on miehillä naisia yleisempää.

Nuoret yhä aikuisia raittiimpia

Kouluterveyskyselystä 2023 (pdf) ilmenee, että nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt kaikilla kouluasteilla vuoteen 2015 saakka. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla selkeä laskeva trendi on jatkunut edelleen, muissa oppilaitoksissa muutos on tasaantunut vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2023 osuus pysyi perusopetuksen 8. ja 9. luokilla sekä lukioissa lähes ennallaan ja pieneni ammatillisissa oppilaitoksissa verrattuna vuoteen 2021.

Vuonna 2023 perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa joi yhdeksän prosenttia (pojat 10 %, tytöt 8 %). Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden keskuudessa vastaava luku oli pojilla ja tytöillä 15 prosenttia. Yleisintä humalajuominen oli kuitenkin yhä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla (pojat 23 %, tytöt 20 %).

Nuorten terveystapatutkimus (pdf) osoitti, että raittiiden nuorten osuus kasvoi voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta lähtien, mutta nousu on sittemmin tasaantunut.

Tietoa juomatapatutkimuksista

Suomalaisten juomatapoja alettiin tutkia vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein. THL:n mukaan (pdf) vuoden 1968 ja 2008 välillä miesten alkoholin kulutus kaksinkertaistui, ja naisten kulutus kuusinkertaistui. Vuoden 1968 tutkimus kerättiin juuri ennen vuoden 1969 alkoholilain uudistusta, joka muun muassa toi keskioluen elintarvikeliikkeisiin, mahdollisti alkoholimyymälöiden avaamisen maaseudulla ja lisäsi anniskelupaikkojen määrää.

Miehet juovat kuitenkin yhä lähes kolme neljäsosaa kaikesta kulutetusta alkoholista. Aikuisväestöstä noin 90 prosenttia käyttää alkoholia. Kymmenen viime vuoden aikana väkevien juomien osuus tilastoidusta kulutuksesta on vähentynyt, kun taas mietojen viinien ja oluiden sekä juomasekoitusten osuus on kasvanut.

THL:n Juomatapatutkimuksen 2023 (pdf) mukaan viikoittain tai useammin alkoholia käyttäneiden osuus väheni 52 prosentista 48:aan miehillä ja 29 prosentista 22:een naisilla vuosien 2016 ja 2023 välillä. Säännöllinen humalakulutus oli kuitenkin koko väestön tasolla yhtä yleistä. Raittiiden osuus väestössä pysyi samalla tasolla vuosina, miehillä 10 prosentin tuntumassa ja naisilla 14 prosentissa.

THL korostaa, että Juomatapatutkimuksessa havaittu suomalaisten alkoholinkäytön väheneminen on hyvä asia väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, ja hyvän kehityksen jatkumista on tarpeen tukea alkoholipoliittisin keinoin.

Alkoholijuomaveron kertymä

Alkoholiveron kertymä vuonna 2023 oli 1 463 miljoona euroa. Alkoholiveroa korotettiin vuoden 2021 alussa. Tätä edeltävät korotukset tehtiin vuosina 2018 ja 2019.