Nikotiinista vieroituksessa suuria alueellisia eroja
Suomessa on edelleen merkittäviä eroja hyvinvointialueiden tupakka- ja nikotiinivieroituspalveluissa, ilmenee tutkimuksesta. Vieroituspalvelujen järjestelmällinen kehittäminen on käynnistynyt eri puolilla maata, mutta palvelujen rakenteet, henkilöstön osaaminen ja toimintatavat vaihtelevat huomattavasti alueittain.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus julkaistiin toukokuussa Tobacco Induced Diseases -lehdessä, ja siinä kartoitettiin tupakka- ja nikotiinivieroituspalvelujen nykytilaa hyvinvointialueilla. Mukana oli 21 hyvinvointialuetta mukaan lukien Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä ja Ahvenanmaa. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa vieroituspalvelujen organisointi, henkilöstön koulutus, kirjaamiskäytännöt ja erityisryhmille suunnatut palvelut.
Vuonna 2024 julkaistiin kansalliset suositukset tupakka- ja nikotiinivieroituspalvelujen järjestämisestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisessa tilanteessa lopettamisen tuen järjestäminen eri alueilla on suosituksiin verrattuna.
Digitaaliset ratkaisut ja nikotiinituotteiden käytön kirjaaminen hyvällä tolalla
Positiivisena tuloksena tutkimuksessa nousi esiin, että suurin osa alueista (81 %) pystyy kirjaamaan asiakkaiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön potilastietojärjestelmiin.
Lisäksi jopa 71 prosenttia alueista hyödynsi digitaalisia ratkaisuja osana vieroituspalveluja. Tutkijoiden mukaan digitaalisten palvelujen kehittäminen voi parantaa palvelujen saavutettavuutta ja tukea vieroituksen seurantaa.
Vieroituksen toteuttamisessa useita kehittämiskohteita
Alle kolmasosalla (29 %) alueista oli nimetty vastuuhenkilö tai -taho koordinoimaan tupakka- ja nikotiinivieroitusta. Varsinainen vieroituspalveluyksikkö on perustettu vain kahdella alueella. Myös vieroitustoiminnan seuranta ja tulosten arviointi olivat useimmilla alueilla vasta kehitysvaiheessa.
Henkilöstön koulutuksessa oli puutteita. Vain 14 prosentilla alueista oli koulutussuunnitelma tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden tunnistamiseen ja vieroitukseen. Kolmannes (33 %) alueista järjesti terveydenhuollon ammattilaisille vuosittaista koulutusta vieroittamisesta. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön tunnistamiseen liittyvää koulutusta järjestettiin alle puolessa (43 %) alueista. Lisäksi uusien työntekijöiden perehdytys vieroituskäytäntöihin oli järjestetty vain kahdella alueella.
Tutkimuksessa havaittiin myös eroja erityisryhmille suunnatuissa palveluissa. Vieroituksen tuki oli yleisimmin integroitu keuhkosairauksia sairastavien ja raskaana olevien palveluihin. Sen sijaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaille sekä heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville suunnatut palvelut olivat huomattavasti harvinaisempia.
Yhtenäisiä toimintamalleja, koulutusta ja seurantaa tarvitaan
Tupakka- ja nikotiinivieroituspalvelujen järjestelmällinen kehittäminen on Suomessa käynnistynyt, mutta hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja. Erot näkyvät palvelujen rakenteissa, henkilöstön osaamisessa, tiedonkulussa ja palvelujen saatavuudessa.
Tutkijoiden mukaan tupakka- ja nikotiinivieroituspalvelujen kehittämisessä tulisi panostaa yhtenäisiin toimintamalleihin, henkilöstön osaamisen vahvistamiseen sekä systemaattiseen seurantaan.
Lähde:
Tobacco Induced Diseases (26.5.2026): Infrastructure of tobacco and nicotine cessation services in Finnish healthcare: A cross-sectional study