Nikotiini on riski sydämelle
Nikotiinilla on useita haittavaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön. Yhteiskunnan tulisi panostaa nikotiinittomuuteen ja kohdistaa toimet erityisesti nuoriin, todetaan Duodecim-lehdessä julkaistussa artikkelissa.
Tupakointi on merkittävin vältettävissä oleva sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän ennenaikaisen sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja. Tupakointi on vähentynyt Suomessa kaikissa ikäryhmissä, mutta nuuskan, sähkösavukkeiden ja uusien nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt nuorten parissa. Nuorena alkanut nikotiinin käyttö kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, ja pitkäaikaisvaikutukset kertautuvat aikuisiällä.
Nikotiinilla on useita haittavaikutuksia sydänterveyteen
Tupakointi lyhentää elinikää keskimäärin kymmenen vuotta verrattuna tupakoimattomiin. Tupakointi on erityisen haitallista naisille, joiden riski sairastua sepelvaltimotautiin on jopa 25 prosenttia suurempi kuin tupakoivien miesten.
Päivittäin poltettujen savukkeiden määrän korrelaatio sydän- ja verisuonitauteihin on epälineaarinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jo yhden savukkeen päivittäinen polttaminen aiheuttaa jopa puolet siitä riskistä, jonka päivittäinen 20 savukkeen tupakointi aiheuttaa. Päivittäin tupakoivien riski saada sydäninfarkti on kolminkertainen verrattuna tupakoimattomiin. Jatkuvan tupakansavulle altistumisen eli passiivisen tupakoinnin aiheuttama valtimotautiriski on rinnastettavissa vähän tupakoivien riskiin.
Nikotiinin vaikutuksista sydän- ja verenkiertoelimistöön on tutkittua tietoa solu- ja eläinkokeista. Nikotiini aiheuttaa useilla tavoin toiminnan häiriöitä endoteelin eli verisuonien, imusuonien ja sydämen sisäpintoja verhoavaan solukerrokseen. Nikotiini muun muassa tihentää sykettä ja nostaa verenpainetta. Lisäksi nikotiini näyttää vaikuttavan hengitystä säätelevään ns. kemorefleksiin.
Myös sähkösavukkeet lisäävät sydäntautien riskiä
Sähkösavukkeiden sisältämä nikotiinimäärä on verrattavissa savukkeiden sisältämään nikotiinimäärään. Tupakkateollisuus on mainostanut sähkösavukkeita vähemmän haitallisiksi ja etenkin savukkeita turvallisemmaksi valinnaksi. Sähkösavukkeita markkinoidaan tupakoinnin lopettamiseen, mutta niiden hyöty tähän tarkoitukseen on kiistanalainen. Sähkösavukkeiden käyttö on johtanut niiden ja savukkeiden sekakäyttöön, ja sähkösavukkeilla aloittaneet ovat usein siirtyneet myöhemmin tupakoitsijoiksi.
Sähkösavukkeiden pitkäaikaiskäytön haittoja ei vielä tiedetä, mutta on jo havaittu alustavia viitteitä siitä, että käyttäjien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin olisi suurentunut. Sähkösavukenesteen sisältämä nikotiini on jo liitetty syketaajuuden tihenemiseen ja verenpaineen nousuun. Tupakoimattomiin verrattuna sähkösavukkeiden käyttäjien sydäninfarktiriski on 1,79-kertainen ja tupakoivien 2,72-kertainen.
Nuuskassa on paljon nikotiinia
Yhden gramman annoksessa nuuskaa on noin 3–8 mg nikotiinia. Nuuskaa päivittäin käyttävien nikotiinimäärä voi kuitenkin suurentua jopa 100–150 mg:aan. Nikotiinia imeytyy nuuskatuotteista saman verran tai enemmän kuin tavanomaisista savukkeista, ja plasman nikotiinipitoisuudet pysyvät suurina pitempään.
Nuuskasta imeytyvä nikotiini kuormittaa sydän- ja verenkiertojärjestelmää pitkäkestoisemmin kuin tupakointi. Nuuskan nikotiini aiheuttaa veren virtaukseen liittyvää ns. hemodynaamista stressiä ja voi lisätä verisuonitukosten tai -repeämien riskiä, erityisesti jos käyttäjällä on taustalla sydän- ja verisuonitauteja tai niiden riski.
Viime aikoina markkinoille on tullut myös niin sanottua nikotiininuuskaa tai nikotiinipusseja, joissa ei ole tupakkaa, mutta jotka voivat sisältää hyvin suuria määriä nikotiinia. Lisätietoa nikotiinipusseista.
Lähde
Duodecim 2022: Mitä nikotiinin sydän- ja verisuonivaikutuksista tiedetään? (pdf)