Alkoholikuolemat lisääntyivät alkoholilain uudistuksen jälkeen
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilain uudistus vaikutti haitallisesti suomalaisten terveyteen ja nuorten alkoholinkäyttöön.
Kuolleisuus alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin väheni melko voimakkaasti vuosina 2007–2017, mutta kääntyi nousuun alkoholilain uudistuksen tultua voimaan vuonna 2018. Lakiuudistus muun muassa nosti päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän 5,5 prosenttiin sekä salli väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynnin päivittäistavarakaupoissa.
Vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli noin 160 henkilöä enemmän vuodessa kuin ennen lakimuutosta vuonna 2017.
Erityisesti miesten alkoholiperäiset maksasairauskuolemat lisääntyivät alkoholilain uudistuksen jälkeen. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 niiden määrä kasvoi 12 prosenttia ja vuoteen 2020 mennessä 22 prosenttia. Myös terveydenhuollossa hoidettujen alkoholin aiheuttamien maksasairauksen määrä lisääntyi.
Alkoholikuolleisuus kasvoi erityisesti miesten kolmessa alimmassa tuloviidenneksessä. Alkoholikuolemiin liittyvä eriarvoisuus on siis lisääntynyt vuoden 2017 jälkeen.
Tiedot käyvät ilmi THL:n raportista, jossa on arvioitu alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin.
Runsaasti alkoholia juovat lisäsivät kulutustaan
Alkoholikuolemat ovat lisääntyneet alkoholilain uudistuksen jälkeen voimakkaammin kuin alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksen perusteella olisi voinut odottaa. Tämä viittaa siihen, että alkoholia paljon käyttävät, joille alkoholinkulutus on voinut jo aiheuttaa esimerkiksi vaurioita maksassa, ovat lisänneet alkoholijuomien kulutusta muita kuluttajia enemmän.
Vuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus kasvoi vain hieman verrattuna edelliseen vuoteen eli 0,1 litralla sataprosenttista alkoholia yli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. THL on kuitenkin tarkastellut myös alkoholilain muutoksen itsenäistä vaikutusta kulutukseen. Tulosten mukaan alkoholilaki todennäköisesti lisäsi tilastoitua kulutusta noin kolmen prosentin verran verrattuna siihen, millä tasolla kulutus olisi ollut ilman lakiuudistusta.
”Alkoholiveroja korotettiin 10 prosentilla vuonna 2018. Yleensä veronkorotukset vähentävät alkoholin kulutusta, mutta vuonna 2018 kävi toisin. Kulutus lisääntyi hieman veronkorotuksista huolimatta”, THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä toteaa.
Nuorten raitistuminen pysähtyi
Kouluterveyskyselyjen perusteella alaikäisten nuorten raitistumiskehitys pysähtyi vuosina 2017–2019. Vaikka kehitys näyttäisi jatkuneen jälleen myönteisenä vuodesta 2019 lähtien, on viitteitä siitä, että osalla nuorista humalahakuisen juomisen laskeva trendi on pysähtynyt.
Nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) perusteella 15–16-vuotiaiden suomalaistyttöjen humalakulutus ja kerralla juodut annosmäärät ovat jopa lisääntyneet. Tämä todennäköisesti selittyy sillä, että tytöillä juomasekoitusten kulutus lisääntyi. Juomasekoituksia sai alkoholilain uudistuksen myötä alkaa myydä päivittäistavarakaupoissa.
”Juomasekoitusten ja vahvan oluen korkea hinta on mahdollisesti jossain määrin hillinnyt nuorten ja pienituloisten ostoja. Korkeasta hinnasta huolimatta juomasekoitusten kulutus kasvoi erityisesti alaikäisillä tytöillä sen jälkeen, kun näitä juomia sai ostaa lähikaupoista”, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.
Lähteet
THL (30.11.2022): Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen
THL (2022): Vuonna 2018 voimaan tuleen alkoholilain jälkiarviointi. Vaikutukset alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin. (pdf)