Analyysi: Alkoholimonopoli hillitsee kulutusta

Kun alkoholimonopoli puretaan, yksityiseen myyntiin siirrettyjen juomien kulutus tyypillisesti lisääntyy, osoittaa aihetta käsittelevä kirjallisuuskatsaus.

Pia Mäkelän ja Thomas Karlssonin Miten alkoholimonopolit vaikuttavat väestön alkoholinkulutukseen? -katsaus kokoaa yhteen tutkimustietoa siitä, millainen vaikutus alkoholin vähittäismyyntimonopolilla tai siitä luopumisella on kulutukseen. Kulutukseen vaikuttavia, monopolin ja yksityisen kaupan erottavia tekijöitä ovat muun muassa myyntipisteiden lukumäärä, myyntiajat, hinnat, myynninedistäminen sekä valikoima.

”Viinien ja väkevien myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa erittäin todennäköisesti lisäisi alkoholijuomien kulutusta ja sen myötä myös haittoja ainakin halvimpien hintojen alenemisen, fyysisen saatavuuden lisääntymisen ja ruokakauppojen asiakasvirtavaikutusten vuoksi”, Mäkelä ja Karlsson kiteyttävät.

Helppo ostos ruokakaupassa

Katsauksessa käydään läpi useita tutkimuksia monopolin purkamisen vaikutuksista. Tutkimuksista käy ilmi, että myynnin laajeneminen ruokakauppoihin lisää myös kulutusta. Jos alkoholi on laajassa mitassa myynnissä ruokakaupoissa, kuluttajan on helppo päätyä kasvavaan alkoholin kulutukseen. Myös alkoholiongelmien kanssa painivat, kulutusta vähentämään pyrkivät ihmiset joutuvat entistä suuremman haasteen eteen.

Esimerkiksi Uudessa Seelannissa viinin myynti lisääntyi arvioiden mukaan 17 prosentilla, kun se aloitettiin suuremmissa elintarvikeliikkeissä yksityisten erikoiskauppojen lisäksi. Kuluttajat mainitsivat syiksi suurempiin viiniostoksiin muun muassa sen, ettei erikoismyymälässä kehdattu käydä ja että ruokakauppalaskussa viinin hinta ei ollut yhtä näkyvä.

”Vaikutukset olivat keskimäärin merkittävämpiä Yhdysvaltojen osavaltioissa, joissa juomien myyntiä siirrettiin useammin monopolimyymälöistä ruokakauppoihin tai myyntipaikkojen lukumäärä muutoin kasvoi olennaisesti, kuin Kanadassa, jossa juomien myyntiä siirrettiin monopolimyymälöistä yksityisomistuksessa oleviin erikoismyymälöihin ja saatavuuden kasvu jäi siksi vähäisemmäksi”, katsauksessa todetaan.

Alimmat hinnat olennaisia

Vaikka yksityisessä myynnissä keskihinnat olisivat korkeammat kuin monopolimyynnissä, erityisesti halvimmat hinnat ovat niissä usein alempia. Esimerkiksi Washingtonissa ja Brittiläisessä Kolumbiassa alkoholin hinnat nousivat yksityistämisen myötä keskimäärin, mutta alimmat hinnat laskivat. Juuri halvimpien hintojen on todettu olevan olennaisia alkoholin aiheuttamien haittojen kannalta. Myös esimerkiksi myyntiajat vaikuttavat alkoholin kulutukseen.

”Yksi lisämyyntipäivä lisäsi kokonaiskulutusta reilun kolme prosenttia, ja myös illan lisämyyntituntien oli havaittu olevan yhteydessä kulutuksen lisääntymiseen.”

Yksityiseen alkoholin myyntiin liittyy myös markkinointi ja myynninedistäminen. Vaikka Suomessa lainsäädäntö rajoittaa mainostamista, myös esimerkiksi pidempiaikaiset hintakampanjat, näkyvyyden antaminen ja hyllyihin sijoittelu ovat myynninedistämistä.

Mäkelän ja Karlssonin mukaan Pohjoismaiset monopolit ovat pidättyväisempiä hankkimaan halvimpia, värikkäimpiä ja eniten nuoriin vetoavia tuotteita hyllyilleen kuin mitä vapaan markkinatalouden tilanteessa olisi tarjolla.

Kirjallisuuskatsauksen Keskustelu-osiossa he arvioivat, että yksinomaan mietojen viinien siirto elintarvikekauppoihin ei olisi Suomessa realistinen vaihtoehto. Tuolloin monopolin piiriin jäisivät vain tietyn alkoholipitoisuuden ylittävät tuotteet. Kun näitä tuotteita laimennetaan valmiiksi nautintaväkevyyteen, esimerkiksi säädettyyn 15 prosenttiin, ne olisivat sekoitettuina yksityisen myynnin piirissä.

”Tämän katsauksen perusteella vaikuttaa selvältä, että valtion alkoholimonopolista luopuminen olisi erittäin todennäköisesti väestön terveyden kannalta vahingollista”, Pia Mäkelä ja Thomas Karlsson toteavat.

Lähde
Yhteiskuntapolitiikka (17.5.2019): Miten alkoholimonopolit vaikuttavat väestön alkoholinkulutukseen? Katsaus tutkimuskirjallisuuteen. (pdf)