fbpx

Nuuska

Nuuska on nikotiiniriippuvuutta aiheuttava tupakkatuote. Sitä ei saa maahantuoda, myydä tai luovuttaa, mutta tästä huolimatta se on viime vuosina saavuttanut erityisesti nuorten suosion. Markkinoilla on useita erilaisia nuuskan kaltaisia savuttomia tupakkatuotteita. Suomessa yleisintä on ns. ruotsalaistyyppinen kostea nuuska.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuuskan nikotiinimäärää ei säännellä. Pohjoismaissa käytettyjen nuuskatuotteiden vahvuudesta on saatavilla tilastotietoja toistaiseksi vain Norjasta, jossa vahvan nuuskan osuus myytävästä nuuskasta on kasvanut merkittävästi.

Terveyshaitat

Nuuskan käyttö on haitallista muun muassa sydämelle ja valtimoverisuonille, ja se hidastaa haavojen paranemista sekä edesauttaa mahahaavan syntyä. Raskaudenaikainen nuuskaaminen haittaa lapsen normaalia kehitystä. THL:n mukaan nuuskalle altistuneilla lapsilla on esimerkiksi havaittu jo 5–6-vuotiaana korkeampi verenpaine kuin muilla samanikäisillä. Nuuskan käyttö myös nostaa kuolemanriskiä sydäninfarktin tai sydänkohtauksen jälkeen. Nuuskaajilla on suurempi riski sairastua suu-, ruokatorvi- ja mahasyöpiin kuin niillä, jotka eivät käytä mitään tupakkatuotteita. Pitkään jatkunut nuuskaaminen lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Vuonna 2022 nuuskaa käytti päivittäin kuusi prosenttia 20–64-vuotiaista miehistä. Naisilla nuuskan käyttö on vähäistä, vaikka käyttö on hieman yleistynyt edellisestä mittauskerrasta: 20–64-vuotiaista naisista prosentti käytti nuuskaa päivittäin vuonna 2022.

Yleisintä nuuskaaminen oli 20–34-vuotiailla miehillä. Heistä 11 prosenttia ilmoitti nuuskaavansa päivittäin.

Pohjoismaista nuuskaaminen on yleisintä miehillä Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa, Tanskassa ja Islannissa nuuskan käyttö on selvästi vähäisempää. Naisilla nuuskan päivittäinen käyttö on yleisintä Norjassa ja toiseksi yleisintä Ruotsissa.

Nuorten nuuskan käyttö

Nuorista (14–20-vuotiaat) nuuskaa käytti päivittäin viisi prosenttia vuonna 2023, mikä on saman verran kuin vuonna 2021.

Kouluterveyskyselyn 2023 (pdf) mukaan päivittäinen nuuskan käyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista nuuskaa käytti päivittäin pojista 17 prosenttia ja tytöistä seitsemän prosenttia. Lukioissa vastaavat luvut ovat pojilla neljä prosenttia ja tytöillä yksi prosentti. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista nuuskaa käytti päivittäin kuusi prosenttia ja tytöistä kaksi prosenttia. Päivittäin nuuskaavien nuorten osuudet olivat vuonna 2023 lähes samalla tasolla vuoteen 2021 verrattuna.

Korkeakouluopiskelijoiden nuuskan käyttö on lisääntynyt. Vuonna 2021 korkeakouluopiskelijoista päivittäin nuuskaavia oli 6 prosenttia (naisista 2 %, miehistä 11 %). Miehillä nuuskaaminen oli yleisempää kuin naisilla sekä yliopistossa (naiset 1 %, miehet 8 %) että ammattikorkeakoulussa (naiset 2 %, miehet 15 %). Vuonna 2016 yliopistossa opiskelevista miehistä 6 prosenttia ja ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä 8 prosenttia nuuskasi päivittäin.

Rajoituksia maahantuonnissa ja käytössä

Nuuskan maahantuonti ja myynti on kielletty Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Tupakkalain mukaan yksityishenkilö voi tuoda maahan omaa henkilökohtaista käyttöään varten enintään 1 000 grammaa savuttomia tupakkatuotteita (nuuska, nenänuuska, purutupakka) vuorokauden aikana.  Alle 18-vuotias ei saa tuoda maahan tupakkatuotteita tai nikotiininesteitä. Nuuskaa ei saa  tuoda toisen henkilön käyttöön riippumatta siitä, maksaako tämä nuuskasta vai ei.

Lain mukaan savutonta tupakkatuotetta ei saa käyttää päiväkotien, esi- ja perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten ulko- tai sisätiloissa.

Tupakkalain työpaikkoja koskevat tupakointikiellot eivät koske nuuskaa. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus päättää työpaikalla noudatettavista käytännöistä.

Seuraamukset laittomasta tuonnista ja myynnistä

Nuuskan laittomassa maahantuonnissa on  kyse vero- ja salakuljetusrikoksista. Törkeässä veropetoksessa maksimisrangaistus on neljä vuotta vankeutta ja salakuljetusrikoksesta voi saada jopa  kaksi vuotta vankeutta.

Maahantuojan ja levittäjän lisäksi myös nuuskan ostaja syyllistyy rikokseen, jossa rikosnimike on laittomaan tuontitavaraan ryhtyminen. Siinä maksimirangaistus on 1 ½ vuotta vankeutta.

Vältetyistä maahantuontiveroista vastaavat yhteisvastuullisesti lopullisen käyttäjän lisäksi kaikki, jotka ovat osallistuneet nuuskan maahantuontiin ja levittämiseen. Nuuskan takavarikoiminen maahantuonnin yhteydessä tai myöhemmin ei lakkauta valmisteverovelkaa. Lisätietoja aiheesta saat Tullin tietopaketista.

Nikotiinipussit

Viime vuosina markkinoille on tuotu nikotiinipusseja, joissa on hyvin vähän tai ei lainkaan tupakkaa. Nikotiinipussit eroavat nikotiinikorvaushoitona myytävistä annospusseista siten, etteivät ne käy läpi lääkelain edellyttämää myyntilupaprosessia ja voivat sisältää huomattavasti enemmän nikotiinia kuin nikotiinikorvaushoitotuotteet.

Nikotiinipusseja myydään kulutustuotteina kaikissa Pohjoismaissa. Norjassa nikotiinipussien tuominen markkinoille edellyttää viranomaisen hyväksyntää eikä yksikään nikotiinipussi ei ole tähän mennessä saanut sitä. Kuitenkin myyntikieltoa kierretään siten, että nikotiinipusseihin on lisätty vähäinen määrä tupakkaa. Tällöin ne saavat olla markkinoilla ja samoilla tuotenimillä kuin muissa maissa myytävät nikotiinipussit.

Energianuuska

Energianuuska muistuttaa oikeaa nuuskaa, mutta ei sisällä tupakkaa eikä nikotiinia. Siihen on lisätty kofeiinia ja muita piristäviä ainesosia.

Energianuuska ei ole tupakkatuote, vaan se lasketaan tupakan vastikkeeksi. Tupakkalaissa kielletään tupakan vastikkeiden, kuten energianuuskan myynti alle 18-vuotiaille. Myös näiden tuotteiden markkinointi on kiellettyä eikä niitä saa pitää näkyvästi esillä kauppojen kassoilla.

Energianuuska ei piristä:

  • Energianuuska sisältää vähemmän kofeiinia kuin esimerkiksi energiajuomat, joten sen piristävä vaikutus on vähäinen.
  • Energianuuska voi aiheuttaa hampaiden värjäytymistä ja reikiintymistä.
  • Energianuuskan hyötyä tupakoinnin tai nuuskaamisen lopettamisessa ei ole osoitettu.