Tasa-arvo ja tupakka
Tupakointi luo epätasa-arvoa maailmanlaajuisesti ja eri väestöryhmien välille. Yli 80 prosenttia tupakoivista elää matala- ja keskituloisissa maissa, joissa tupakoinnin aiheuttamien kuolemien ja sairauksien taakka on raskain. Myös useissa vähemmistöryhmissä tupakoidaan valtaväestöä yleisemmin – ja kärsitään siten myös enemmän tupakointiin liittyvistä sairauksista ja kuolemista.
Tupakkateollisuus kohdentaa markkinointiaan esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, ja Amerikassa tupakkayhtiöt ovat myös markkinoineet tuotteitaan erityisesti afroamerikkalaisille. Yhdysvalloissa on todettu, että myös vammaiset henkilöt tupakoivat yleisemmin kuin aikuiset, joilla ei ole vammaa.
Suomessa matalasti koulutetut tupakoivat merkittävästi yleisemmin kuin korkeasti koulutetut, mikä lisää terveyseroja väestöryhmien välille. Vuonna 2020 korkeasti koulutetuista tupakoi 5,3 prosenttia, keskitason koulutuksen saaneista 8,5 ja matalan koulutustason saaneista 15,4 prosenttia.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
Tupakkatuotteiden markkinointi seksuaali- ja sukupuolivähemmistölle alkoi 1990-luvulla. Tupakkayhtiöt ovat normalisoineet tupakointia osaksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämää, ja yhtiöt ovat käyttäneet lukuisia menetelmiä kohderyhmän saavuttamiseen. Tällaisia ovat muun muassa mainonta homoseksuaaleille suunnatuissa lehdissä, LGBT-yhteisölle suunnattu hyväntekeväisyys sekä savukemerkkien esitteleminen yhteisön tilaisuuksissa. Tupakkayhtiöt ovat myös rahoittaneet suoraan ja epäsuorasti AIDS- ja LGBT-järjestöjä ja sponsoroineet pride-kulkueita. Myös sähkösavukeyhtiöt tekevät vastaavanlaista kohdennettua markkinointia.
Vuosikymmeniä jatkuneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistetut markkinointitoimet ovat tuottaneet tulosta. Yhdysvalloissa 20,5 prosenttia LGB-aikuisista tupakoi vuonna 2016, kun vastaava luku heteroseksuaaleilla aikuisilla on 15,3 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa elävien transsukupuolisten aikuisten tupakoinnin on raportoitu olevan yleisempää kuin aikuisväestössä keskimäärin, vaikka tietoa on toistaiseksi rajallisesti.
Afroamerikkalaiset
Tupakkateollisuudella on pitkä historia afroamerikkalaisille kohdennetusta markkinoinnista ja sen rasistiset menettelytavat jatkuvat yhä vakavin seurauksin. Afroamerikkalaiset kuolevat edelleen tupakoinnin aiheuttamiin syihin valkoisia ja muita etnisiä ryhmiä useammin.
Tupakkayhtiöt ovat esimerkiksi sponsoroineet mustien suosimia kulttuuritapahtumia ja sijoittaneet mainoksia julkaisuihin, jotka ovat suosittuja mustien keskuudessa. Monet tutkimukset ovat myös osoittaneet, että tupakkamainoksien määrä on ollut suurempi afroamerikkalaisten asuttamissa kaupunginosissa.
Eräs esimerkki tupakkateollisuuden markkinoinnista, on mentolisavukkeiden mainostaminen Amerikassa mustien asuttamissa kaupunginosissa ja mustan väestön suosimissa lehdissä. Vuonna 2019 toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että mentolisavukkeet olivat yhteydessä vähäisempään tupakoinnin lopettamiseen afroamerikkalaisilla.
Afroamerikkalaisista tupakoijista jopa 90 prosentin on todettu polttavan mentolisavukkeita, joiden polttaminen on helpompaa, ja joista on vaikeampi päästä eroon. Keväällä 2022 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA esitti mentolisavukkeiden kieltämistä ja arvioi, että kielto säästäisi 92 000–238 000 afroamerikkalaisen hengen.
Katso myös:
CDC: Burden of Cigarette Use in the U.S.
FDA (28.4.2022): FDA Proposes Rules Prohibiting Menthol Cigarettes and Flavored Cigars to Prevent Youth Initiation, Significantly Reduce Tobacco-Related Disease and Death
Tobacco Control (2022): Tobacco industry: a barrier to social justice
Truth Initiative (23.6.2021): Tobacco use in LGBT communities
WHO (26.6.2021): Tobacco
Truth Initiative (16.10.2020): Tracing the racist tactics of the tobacco industry
Nicotine & Tobacco Research (17.6.2019): Use of Mentholated Cigarettes and Likelihood of Smoking Cessation in the United States: A Meta-Analysis
SAHARA-J: Journal of Social Aspects of HIV/AIDS (29.3.2016): ‘Public enemy no. 1’: Tobacco industry funding for the AIDS response (pdf)