Lobbaus
Tupakkateollisuus on pyrkinyt vaikuttamaan tupakkapolitiikkaan jo vuosikymmeniä. Smokefree Partnership -järjestön tekemän selvityksen mukaan tupakkateollisuus käytti vuonna 2022 lobbaukseen EU:ssa jopa 19 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
WHO:n tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 velvoittaa hallituksia suojelemaan kansanterveyttä tupakkateollisuuden vaikuttamisyrityksiltä. EU ja sen kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Siitä huolimatta EU:n on vaikea toteuttaa riittävän järjestelmällisiä ja ennakoivia avoimuuskäytäntöjä tupakkateollisuuden lobbaajien kanssa toimimiseen. Euroopan oikeusasiamies on havainnut useita ongelmia komission ja tupakkateollisuuden edustajien tapaamisten avoimessa raportoinnissa. Lue lisää
European Public Health Alliance EPHA:n, STOP:n ja Corporate Europe Observatoryn raportin (pdf) mukaan tupakkateollisuus käyttää lobbaukseen seitsemää päätaktiikkaa:
Väärien totuuksien levittäminen
Tupakkateollisuuden yleisesti käyttämä taktiikka on edistää usein vertaisarvioimatonta tutkimusta, joka kyseenalaistaa tieteellisen näkemyksen tupakasta ja kiistää kansanterveyteen liittyviä faktoja. Tupakkateollisuus rahoittaa ja teettää tutkimusta kyseenalaistaakseen tupakan terveyshaittoja. Tätä taktiikkaa tupakkateollisuus käyttää myös EU-politiikkaan vaikuttamisessa.
Sääntelyn viivästyttäminen
Tupakkaan liittyvän valvontalainsäädännön käyttöönoton viivästyttäminen on tupakkateollisuuden yleinen taktiikka. Tupakkateollisuus yritti lykätä esimerkiksi EU:n tupakkatuotedirektiivin mukaista, laittoman kaupan ehkäisemiseksi säädettyä, EU:n laajuista tupakkatuotteiden jäljitettävyys- ja turvaominaisuuksien käyttöönottoa. Myös tupakan vähimmäisverokantojen nostamisen kyseenalaistaminen tupakkayhtiön teettämällä tutkimuksella oli paitsi väärän tiedon levittämistä myös sääntelyn viivästyttämistä.
Uhrin esittäminen
Tupakkayhtiöt ottavat usein uhrin roolin korostamalla, että liiallinen sääntely on niiden yritystoiminnalle haitallista ja painottavat asemaansa pieninä tai keskisuurina yrityksinä.
Sääntelyä edistävien tahojen kritisointi
Tupakkateollisuus pyrkii tahraamaan tupakkasääntelyä tukevien tahojen mainetta ja kritisoimaan komission yksikköä, kun se edistää tupakkapuitesopimuksen artiklaa 5.3. Artiklan mukaan tupakkateollisuuden intressit eivät saa vaikuttaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä koskevaan julkisen vallan toimintaan.
Kolmansiin maihin vetoaminen
Tupakkateollisuus näkee EU:n vapaakauppasopimuksen kolmansien maiden kanssa loistavana tilaisuutena laajentaa markkinoitaan alueille, joissa tupakkalainsäädäntö on heikkoa tai sitä on mahdollista kiertää. Siksi tupakkateollisuus puolustaa EU:n vapaakauppasopimuksen toimenpiteitä, joista hyötyy itse, mutta jotka ovat WHO:n tupakkapuitesopimuksen vastaisia.
Uusien tuotteiden tuominen markkinoille
Tupakkateollisuus kehittää uusia nikotiinituotteita ja väittää, että ne auttavat tupakoivia lopettamaan. Toinen väite on, että uudet nikotiinituotteet on tarkoitettu ainoastaan aikuisille tupakoiville. Tosiasiassa ne houkuttelevat uusia käyttäjiä, mukaan lukien nuoria.
Euroopan komission usuttaminen jäsenvaltioita vastaan
Tupakkateollisuuden mukaan yksittäisen jäsenvaltion kansanterveyttä edistävä lainsäädäntö voi vääristää kilpailusääntöjä ja EU:n sisämarkkinat ovat uhattuna, kun tuotteisiin sovelletaan eri sääntöjä eri maissa. Tätä argumenttia tupakkateollisuus käyttää silloin, kun sen oma etu on vaakalaudalla jossain jäsenmaassa.
Katso myös:
Smokefree Partnership (4.4.2024):
Tobacco Industry spent almost €20 million to influence EU policymakers, new report finds. (pdf)
Social Europe (4.4.2024): Protecting EU health policy from tobacco lobbying
Euroopan oikeusasiamies (19.4.2023): Ombudsman finds lack of transparency in Commission meetings with tobacco lobbyists
STOP (10.3. 2021): Lobbying the European Commission: What’s at Stake if the Tobacco Industry Gets its Way? (pdf)