Vastuullisia päätöksiä nyt

Tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Kannustamme poliittisia päättäjiä tavoitteen toteuttamiseen. Konkreettisia tekoja tarvitaan.

Tupakka- ja nikotiinituotteille 20 vuoden ostoikäraja

Nikotiini on myrkky, joka on erityisen haitallinen nuorten kehittyville aivoille. Viime vuosina nikotiinituotteiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt nuorten keskuudessa. Ostoikärajan nosto 20 vuoteen ehkäisee tehokkaasti nikotiinituotteiden käytön aloittamista ja hankkimista. Kun ikäraja on korkeampi, tuotteiden hankkiminen myös kavereiden välityksellä vähenee. Lisäksi ikärajan nosto on vahva viesti tuotteiden haitallisuudesta. Katso video

Myös väestö on ikärajan nostamisen kannalla. Suomen ASH:n mielipidekyselyn mukaan 76 prosenttia suomalaisista kannatti ikärajan nostoa vuonna 2025.

Kaikkien makuaineiden kieltäminen nikotiinipusseista

Makuaineet ovat tupakka- ja nikotiiniteollisuuden markkinointikeino, joka vetoaa nuoriin. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan nikotiinituotteiden makuaineet ovat yksi merkittävimmistä nuoria houkuttelevista tekijöistä.

Osa makuaineista myös vahvistaa nikotiinin imeytymistä. Esimerkiksi mentoli voimistaa nikotiinin vaikutusta aivoihin ja voi tehdä käyttäjistä entistä riippuvaisempia.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden säännölliset veronkorotukset

Veronkorotukset ovat tehokas keino vaikuttaa tuotteiden hintaan. Korkeampi hinta ehkäisee käytön aloittamista ja sen myötä terveyshaittoja sekä terveydenhuollon kustannuksia. Terveyttä vahingoittavien tuotteiden haittaverotus onkin kestävä keino tasapainottaa valtion taloutta. 

Asunnot savuttomiksi

Tupakointi on kielletty jo työpaikoilla ja ravintoloissa, mutta samaan aikaan valtava määrä suomalaisia altistuu kotonaan tupakansavulle. Tämä on merkittävä epäkohta, johon tulee viipymättä puuttua lainsäädännöllä: asuntoyhteisöjen tupakointikielto on lisättävä tupakkalakiin.

Tupakansavu on terveysriski riippumatta siitä, missä sille altistuu. Kodeissa tupakansavulle altistuvat myös lapset. Lisäksi toisten kodeissa työskentelevillä, kuten kotihoidon työntekijöillä, on oltava oikeus savuttomaan työpaikkaan. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa edistämään väestön terveyttä. Savuton elinympäristö on tärkeämpi kuin oikeus tupakointiin.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden myyntipisteiden valvontamaksujen korotukset

Valvontamaksujen merkittävä korottaminen vähentää myyntipisteiden määrää ja tuotteiden saatavuutta. Mitä vähemmän on saatavuutta, sitä vähemmän on käyttöä.

Tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 tupakkalakiin

WHO:n tupakkapuitesopimus (Framework Convention on Tobacco Control) sitoo laillisesti kaikkia osapuolia, jotka sen ovat allekirjoittaneet ja vahvistaneet. Osapuolia on yli 180, mukaan lukien EU. Suomen osalta sopimus tuli voimaan vuonna 2005.

Tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 velvoittaa varmistamaan, ettei tupakka- ja nikotiiniteollisuus vaikuta kansanterveyttä koskevan julkisen hallinnon toimintaan. Kaikki päättäjät ja julkista valtaa käyttävät eivät tunne tupakkapuitesopimuksen sisältöä lainkaan tai riittävästi. Artikla 5.3:n kirjaaminen lakiin varmistaa sen noudattamisen.

Tupakkateollisuuden tuotevastuun selvitys

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö kuormittaa terveydenhuoltoa ja aiheuttaa kustannuksia. Tästä syystä tupakka- ja nikotiiniteollisuuden tuotevastuuta terveydenhuollon kustannuksiin tulee selvittää.