Raportti paljastaa tupakkateollisuuden harhaanjohtavia väitteitä
Bathin yliopiston Smoke and Mirrors -raportti kokoaa yhteen tupakkateollisuuden yleisimpiä väitteitä ja vasta-argumentteja niihin. Tarkoituksena on auttaa tupakkapolitiikan ja kansanterveyden toimijoita torjumaan tupakkateollisuuden jatkuvia pyrkimyksiä levittää harhaanjohtavaa tietoa.
Raportissa käydään läpi neljää väitettä. Ne koskevat tupakkateollisuuden siirtymistä haitallisista tuotteista ”vähemmän haitallisiin”, uusia nikotiinituotteita, kuten sähkösavukkeita ja kuumennettavia tupakkatuotteita, tupakkateollisuuden ”tutkimusta” ja päätöksentekoon vaikuttamista sekä tupakan laitonta kauppaa.
Siirtyminen ”vähemmän haitallisiin” tuotteisiin
Monikansalliset tupakkayhtiöt ovat väittäneet muuttaneensa liiketoimintansa haitallisista tuotteista ”vähemmän haitallisiin”. Ne väittävät korvaavansa palavat tupakkatuotteensa, kuten savukkeet, uudemmilla nikotiini- ja tupakkatuotteilla, kuten sähkösavukkeilla, kuumennettavalla tupakalla ja nikotiinipusseilla. Suurelle yleisölle yhtiöt korostavat sitoutumistaan muutokseen, mutta sijoittajille ne painottavat, että savukeliiketoiminta on yhä vahvaa ja sitä kehitetään edelleen.
Vaikka savukkeiden myynti on laskussa, palavat tupakkatuotteet muodostavat yhä suurimman osan monikansallisten tupakkayhtiöiden tuotoista. Yhtiöt jatkavatkin yhä savukkeiden markkinointia erityisesti matala- ja keskitulotasoisissa maissa sekä alueilla, joilla uudemmat tuotteet on kielletty.
Uudet nikotiinituotteet ja vääristellyt esimerkit
Raportissa kerrotaan uusista nikotiinituotteista ja siitä, miten tupakkayhtiöt niistä puhuvat. Esimerkiksi suurin osa kuumennettavia tupakkatuotteita koskevasta tutkimuksesta tulee niitä valmistavilta yhtiöiltä ja tutkimusten laadusta on esitetty huolta. Tuotteisiin liittyvät riskit ja se, voivatko ne todella auttaa ihmisiä lopettamaan tupakoinnin, ovat edelleen epävarmoja. WHO:n kanta on, että kuumennettavia tupakkatuotteita tulisi säännellä samalla tavoin kuin muitakin tupakkatuotteita.
Tupakkayhtiöt näyttävät sekoittavan eri tuotteita tai erottavan niitä toisistaan sen mukaan, mikä palvelee parhaiten yhtiöiden etuja. Esimerkiksi Philip Morris International (PMI) on verrannut kuumennettavia tupakkatuotteita sähkösavukkeisiin hyötyäkseen sähkösavukkeiden kasvavasta suosiosta. Toisaalta yhtiöt erottavat tuotteet toisistaan silloin, kun ihmiset ovat huolissaan haitoista tai kun tiukempaa sääntelyä harkitaan.
Raportissa nostetaan esille myös tupakkayhtiöiden taktiikka käyttää yksittäisiä maita tapausesimerkkeinä silloin, kun yhtiöt haluavat ajaa sääntelymuutoksia muissa maissa. Esimerkit eivät yleensä kuvaa maiden todellista tilannetta.
Tupakkayhtiöt ovat muun muassa uskotelleet, että tupakointi on vähentynyt Ruotsissa nuuskan ja nikotiinipussien käytön ansiosta. Yhtiöt kuitenkin sivuuttavat vuosikymmeniä jatkuneen vahvan tupakkapolitiikan merkityksen. Ne myös jättävät mainitsematta, että nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa.
Tupakkateollisuuden ”tutkimus” ja päätöksentekoon vaikuttaminen
Tupakkayhtiöt ovat pyrkineet peittämään tuotteidensa haittoja manipuloimalla ja väärinkäyttämällä tutkimusta. Esimerkiksi PMI on salaa maksanut yliopisto-opettajille ja rahoittanut riippumattomina esiintyviä kolmansia osapuolia tekemään tutkimusta, jolla edistetään epäsuorasti yhtiön tuotteiden käyttöä.
Tupakkateollisuudella on pitkä historia myös poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisesta, mikä tapahtuu usein kansanterveyden kustannuksella. Hallitukset ympäri maailmaa ovat todenneet, että tupakkateollisuuden puuttuminen päätöksentekoon on suurin este tupakoinnin torjunnan edistymiselle.
Tupakkayhtiöt pyrkivät vastustamaan ja heikentämään tupakoinnin torjuntatoimia, kuten verotusta, savuttomuutta edistäviä lakeja, mainonnan ja markkinoinnin kieltoja, tuotekohtaisia rajoituksia, yhdenmukaisia tuotepakkauksia sekä viime aikoina myös tupakoinnin loppumiseen tähtäävää politiikkaa.
Tupakan laiton kauppa
Lukuisat tutkimukset ovat antaneet laajaa näyttöä siitä, että tupakkateollisuus on edistänyt tupakan laitonta kauppaa. Tästä huolimatta tupakkayhtiöt esittävät hallituksille olevansa ratkaisu ongelmaan.
Tupakkateollisuus on solminut eri maiden hallitusten kanssa sopimuksia ja tarjonnut tulli- ja rajaviranomaisille koulutusta ja resursseja. Tällainen toiminta antaa tupakkateollisuudelle mahdollisuuden lobbaukseen. Maailmanlaajuisesti tällaisia sopimuksia on yli sata.
Tutkimukset eivät tarjoa näyttöä siitä, että sopimukset vähentäisivät tupakan laitonta kauppaa.
Lähteet:
University of Bath (18.11.2025): Tobacco Control Research Group sheds light on tobacco industry disinformation
University of Bath, Tobacco Control, Research Group (2025): Smoke and Mirrors (pdf)