Indeksi tupakkateollisuuden vaikuttamisesta julkaistu – Suomi pärjää vertailussa hyvin
Suomi on julkaissut ensimmäisen tupakkateollisuuden vaikuttamisindeksin, jossa arvioidaan, miten julkinen hallinto suojelee kansanterveyspolitiikkaansa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden intresseiltä. Suomen etuna on vahva tupakkalaki, mutta kehitettävääkin riittää.
Suomen ASH:n kokoama indeksi on osa kansainvälistä vertailua. Indeksin tarkoituksena on tuottaa tietoa ja tukea päätöksentekoa, jolla voidaan vahvistaa tupakka- ja nikotiinipolitiikan riippumattomuutta tupakkateollisuuden vaikuttamisyrityksistä.
Raportti indeksistä julkaistiin 11. marraskuuta. Se perustuu Southeast Asia Tobacco Control Alliance -järjestön kehittämään kansainväliseen kyselyyn, jossa on 20 kysymystä WHO:n tupakkapuitesopimuksen artiklan 5.3 ohjeiden pohjalta. Artikla 5.3 mukaan sopimusosapuolten on kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa suojeltava kansanterveyttä ja sitä tukevaa tupakkapolitiikkaa tupakkateollisuuden intresseiltä. Kaiken toiminnan ja kanssakäymisen tupakkateollisuuden kanssa on oltava rajoitettua, vastuunalaista ja läpinäkyvää. Tämä velvoite koskee kaikkia hallinnonaloja, ei ainoastaan terveyssektoria.
Raportin tiedot on kerätty yksinomaan julkisista lähteistä, ja ne kattavat ajanjakson huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2025. Arviointi perustuu pisteytysjärjestelmään, jossa mitataan tupakkateollisuuden vaikutusyritysten tasoa asteikolla 0–5. Mitä pienempi pistemäärä, sitä vähemmän teollisuus on onnistunut vaikuttamaan kansanterveyspolitiikkaan.
Laadukas raportti perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin
Raportin laatinut Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Anne Taulu korostaa asiantuntijayhteistyön merkitystä tulosten luotettavuuden kannalta:
”Raportin luotettavuuden parantamiseksi kuultiin useiden keskeisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Näiden pohjalta luotiin kokonaiskuva siitä, missä Suomi tällä hetkellä on tupakkateollisuuden vaikutusyritysten torjunnassa.”
Taulun mukaan Suomen vahvuudet kumpuavat vahvasta tupakkalaista sekä pitkäjänteisestä ja päämäärätietoisesta kansallisesta työstä, jossa yhteisen tavoitteen eteen on tehnyt työtä laaja joukko ammattilaisia.
”Vaikka tulokset ovat Pohjoismaihin ja Eurooppaan verrattuna sekä myös globaalisti erittäin hyvällä tasolla, on meillä silti vielä kehitettävää. Vahva tupakkalakimme toimii kuitenkin kivijalkana tässä tärkeässä työssä”, Taulu toteaa.
Suomi sijoittuu korkealle
Vertailtaessa Suomen tuloksia muihin maihin – myös Pohjoismaihin ja Euroopan valtioihin – Suomi asettuu sijalle neljä. Suomessa on onnistuttu pitämään tupakka- ja nikotiiniteollisuuden vaikutus politiikkaan suhteellisen vähäisenä vaikuttamisyrityksistä huolimatta.
Suomi on säännöllisesti korottanut tupakka- ja nikotiinituotteiden veroja, rajoittanut teollisuuden osallistumista kansanterveyspolitiikan valmisteluun ja lisännyt päätöksenteon avoimuutta. Lisäksi ennaltaehkäiseviä toimia on toteutettu laajasti, ja viranomaisten sekä päättäjien keskuudessa tietoisuus teollisuuden vaikutusyrityksistä on kasvanut.
Raportti nostaa esiin myös konkreettisia tapauksia, joissa tupakka- ja nikotiiniteollisuus on pyrkinyt vaikuttamaan päätöksentekoon, mutta joissa toimenpiteet on onnistuttu estämään ennen lain vahvistamista. Tämä osoittaa Suomen lainsäädäntöprosessin toimivan tupakka- ja nikotiiniteollisuuden intressien torjumisessa.
Päättäjien tietoisuutta tupakkapuitesopimuksen sisällöstä lisättävä
Anne Taulu muistuttaa, että Suomen ratifioima WHO:n tupakkapuitesopimus on oikeudellisesti sitova:
”Ratifioitu tupakkapuitesopimus velvoittaa lain tavoin. Kaikki päättäjämme ja virkamiehet eivät kuitenkaan tunne sopimuksen sisältöä ja sen velvoittavuutta, joten työtä on tehtävä vielä senkin osalta.”
Taulun mukaan nyt julkaistu vaikuttamisindeksi on tärkeä työkalu suomalaisille päättäjille, viranomaisille, kansalaisjärjestöille, tutkijoille ja terveydenhuollon ammattilaisille:
”Raportti tukee näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja auttaa kehittämään politiikkaa, joka suojelee kansanterveyttä ja estää tupakka- ja nikotiiniteollisuuden vaikutusyritykset.”
Kehittämistarpeita vielä olemassa
Vaikka Suomen tilanne on hyvä, raportissa tunnistetaan useita kehittämiskohteita. Suomen raporttiin on koottu viisi keskeistä suositusta, joilla tupakkateollisuuden vaikutusyrityksiä voidaan ehkäistä entistä tehokkaammin:
- Tupakkalakiin tulisi sisällyttää suora viittaus WHO FCTC -sopimuksen artiklaan 5.3, kuten sosiaali- ja terveysministeriön asettama tupakka- ja nikotiinipoliittinen työryhmä on aiemmin suositellut.
- Päättäjien, neuvonantajien ja virkamiesten tulee tuntea ja noudattaa artiklan 5.3 mukaisia velvoitteita, ja ymmärtää sen olevan Suomen lainsäädännön tavoin sitova.
- Tietoisuutta artiklan 5.3 ohjeista tulee lisätä kaikilla hallinnonaloilla ja julkishallinnon tasoilla.
- Avoimuusrekisteriin liittyviä velvoitteita tulee vahvistaa siten, että tupakka- ja nikotiiniteollisuuden lobbaustoimien ilmoittamatta jättäminen johtaa seuraamuksiin. Lisäksi teollisuuden on julkistettava voittonsa sekä mainonta- ja markkinointitoimintansa.
- Matkustajien tuontikiintiöitä tupakan, nuuskan ja nikotiinituotteiden osalta tulee tiukentaa, jotta teollisuudelle ei myönnettäisi etuja ja jotta tuotteiden leviämistä nuorille voidaan ehkäistä.
Katso myös video: Mikä WHO:n tupakkapuitesopimus on ja miten se sitoo Suomea? Suomen ASH:n puheenjohtaja, professori Pekka Puska vastaa kysymykseen.
Lähteet:
Finland: Tobacco Industry Interference Index 2025 (pdf)
Global Tobacco Index