Kirja-arvio: Aurejärvi riisuu nikotiinikaupan naamiot

”Olemme nikotiinikauppiaita, mutta valehtelemme myyvämme savukkeita. Nikotiini pitää asiakkaat uskollisina ja lisäksi auttaa markkinoinnissa.”

Siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärven uusimmassa kirjassa kuvataan tupakkatehtaiden kyynisyyttä. Yllä olevat lauseet ovat tupakkakauppiaiden eloonjäämisen strategiaa. Aurejärven ajama tupakkaoikeudenkäynti Suomessa 1988-2001 oli ensimmäinen Euroopassa.

Suomessa tuotevastuujuttu päättyi hyvin niukkaan häviöön, vaikka näyttö tupakoinnin terveyshaitoista oli vankka oikeudenkäynnin aikaan. Yhdysvalloissa tupakkateollisuus oli jo tuomittu suuriin korvauksiin ja pakotettu avaamaan sisäiset asiakirjansa.

Matka pahuuden ytimeen

Aurejärvi on tuottelias kirjailija. Hänen uutuuskirjansa on mielenkiintoinen sekoitus oman uran keskeisiä tapahtumia yhdistettynä Joseph Conradin klassikkoon Pimeyden sydän, joka kertoo matkasta pahuuden ytimeen.  Vaikka Aurejärven uutuuskirja on fiktio, sen dialogeilla on todellisuuspohja.

Kirjan päähenkilö on tupakkateollisuuden sisäpiiriläinen Charlie Marlowe, jonka kylmäveriset pohdinnat kauhistuttavat työtovereita.

Kirjassa Marlowen oma kohtalo on karu. Hänet suljetaan järkensä menettäneenä hoitolaitokseen.  Sen sijaan tupakkateollisuuden menestystarina jatkuu: tarvitaan voimakasta riippuvuutta aiheuttava nikotiini ja asiakaskunta pysyy uskollisena.

Kevytsavukkeiden harha

Pimeyden sydän Aurejärven versiona on tarinana uskomaton, jollei tietäisi, mitä kaikkea on tapahtunut sitten vuoden 2001, jolloin ensimmäinen tupakkaoikeusjuttu sai päätöksen.

Aurejärvi juristikollegoineen palasi vielä uudelleen tupakkaan 2005-2010  ns. kevytsavukejutussa. Kevytsavukeharhassa kyse oli vilpillisestä markkinoinnista, jonka mukaan kevytsavukkeiksi mainostetut tupakkatuotteet olisivat muita terveellisempiä. Eivät ole.  

Strategia vaihtuu

Tupakointi väheni koulutettujen keskuudessa vauraissa maissa ja oli suistua lopulta marginaaliin. Teollisuus siirsi mainontaansa kehitysmaiden kasvaville markkinoille. 

Maailman terveysjärjestön WHO:n johdolla oli saatu aikaan 2003 tupakointia rajoittava puitesopimus, Framework Convention on Tobacco Control, FCTC. Se on maailman ensimmäinen ja edelleen ainoa kansanterveyttä koskeva kansainvälinen sopimus. 

Euroopan unioni kiristi samaan aikaan tupakkapolitiikkaansa. Tupakan käyttöä rajoittivat ensin varoitukset, sitten verotus ja tuotemerkittömät savukerasiat. 

Tupakkatehtaille tämä ennakoi tuottoisan liiketoiminnan loppua. Teollisuus kehitti uuden markkinointistrategian. 

Kaikki tupakkatuotteet haitallisia

Kun eri tupakkatuotteita vertaillaan keskenään, savukkeet ovat vaarallisimpia. Jos on nikotiiniriippuvainen, kaikki muut tupakkatuotteet ovat vähemmän haitallisia kuin savukkeet. 

Kehys muuttuisi, jos verrattaisiin keskenään nikotiinin käyttäjiä ihmisiin, joilla ei tätä riippuvuutta ole. Silloin kaikki tupakkatuotteet ovat haitallisia. 

Markkinointiin tarvittiin uusia tupakkateollisuuden kulissijärjestöjä, kuten Foundation for Smokefree World (2017). Niillä edustettiin ”savutonta” maailmaa. 

Pohjoismaissa elpyi nuuskan käyttö. Se aiheutti voimakkaan nikotiiniriippuvuuden.

Sähkötupakointi kasvoi muoti-ilmiöksi Yhdysvalloissa. Koska keuhkoihin hengitettävien tuotteiden aineiden koostumus oli kirjava, ilmeni uusia keuhkosairauksia. 

Poliitikot ovat yhä alttiita tupakkateollisuuden viestinnälle. Nähdään liiketoiminta, muttei sitä, että yksittäiset ihmiset ja yhteiskunta maksavat kovan hinnan tupakkatehtaiden aiheuttamista vaurioista.

Aurejärven kirja osuu ajankohtaiseen hetkeen. Kansainvälinen tupakkasopimus täytti tänä vuonna 20 vuotta ja sen murentaminen on yksi teollisuuden propagandan kohteista. Vaikka puettuna fiktion kaapuun, Aurejärven uutuuskirjan pohdinnat perustuvat vuosia kestäneisiin oikeudenkäynteihin. Helpolla kirja ei lukijaansa päästä. Valheen ja toden rajaa joutuu pohtimaan. Emeritusprofessori tuntee tupakkateollisuuden ajattelutavan perinpohjaisesti. Ei ihme, että kirjan henkilöiden nimissä on kavalkadi kuuluisia sarjamurhaajia.  

Teksti: Satu Lipponen

Kirjoittaja on toimittaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka oli asiantuntijatodistaja Aurejärven kevytsavukeoikeudenkäynnissä. Hän toimi viestinnän, strategian ja ennakoinnin johtotehtävissä Syöpäjärjestöissä 2000–2022.