Nikotiiniton Suomi – terveyden, talouden ja ympäristön vuoksi

Tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Kannustamme poliittisia päättäjiä tavoitteen toteuttamiseen. Savuton ja nikotiiniton Suomi on terveyden, talouden ja ympäristön etu. 

Terveys

Tupakkalain tavoitteen edistäminen on tehokas tapa ylläpitää väestön hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ja parantaa terveyttä. Tupakointi on yhä suurin yksittäinen, estettävissä oleva terveysriski. Tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen noin 3 700–5 500 enneaikaista kuolemaa vuonna 2020.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on myös keskeinen koulutusryhmien välisten terveyserojen aiheuttaja. Koulutusryhmien väliset erot aikuisväestön tupakoinnin yleisyydessä ovat selviä: vuonna 2022 korkeasti koulutetuista tupakoi kuusi prosenttia ja matalan koulutustason saaneista 14 prosenttia.

Erot näkyvät jo ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien välillä: vuonna 2023 ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin 14 prosenttia (tytöistä 14 % ja pojista 13 %). Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vastaava luku oli kaksi prosenttia (tytöistä 3 % ja pojista 2 %).

Tupakoinnin yleisyydessä on eroja myös maahanmuuttajataustan mukaan, ja tupakointi on huomattavan yleistä mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivillä.

Tupakkalain tavoitteella on väestön tuki. Suomen ASH ry:n vuonna 2024 teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia väestöstä pitää hyvänä tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta. Tupakoivistakin 42 prosenttia kannattaa tavoitetta.

Talous

Tupakkapolitiikalla voidaan vaikuttaa myös talouteen. THL:n mukaan tupakoinnin aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset olivat keskimäärin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Näistä välittömiä kustannuksia oli noin 630 miljoonaa euroa. Välittömistä kustannuksista reilu puolet oli terveydenhuollon kustannuksia: tupakointi aiheutti noin 400 000 vuodeosastohoitopäivää ja yli 262 000 käyntiä terveydenhuollossa.

Tupakoinnista johtuvia välillisiä kustannuksia oli arviolta 536–823 miljoonaa euroa. Tällaisia kustannuksia aiheuttivat esimerkiksi tupakointikuolemat, sairauspoissaolot, tupakointitauot ja työkyvyttömyyseläkkeet.

Tupakoinnista aiheutuvien kustannusten määrä on kuitenkin vähentynyt tupakoinnin vähentymisen myötä. Vuonna 2012 tupakoinnin aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset olivat 1,5 miljardia euroa.

Ympäristö

Tupakasta aiheutuva ympäristökuormitus on tärkeä syy jatkaa määrätietoista tupakkapolitiikkaa. Jokainen vaihe tupakan viljelystä ja kuivatuksesta savukkeiden valmistukseen, jakeluun ja hävittämiseen vaatii paljon resursseja sekä synnyttää jätettä ja päästöjä. Ympäristöhaitat koskevat kaikkia tuotteita, joissa on käytetty tupakkakasvia tai sen lehdistä saatavaa nikotiinia.

Savukkeiden filtterit tehdään selluloosa-asetaatista, joka on muovia. Tupakantumpit ovatkin hyvin yleinen muoviroska: Suomessa ympäristöön päätyy yli kaksi miljardia tumppia vuosittain. Tumpeissa on monia myrkyllisiä kemikaaleja, jotka liukenevat ympäristöön ja vesistöihin.

Myös sähkösavukkeista ja muista elektronisista nikotiinin annostelulaitteista syntyvät jätteet aiheuttavat vakavaa ympäristöhaittaa. Ne sisältävät muun muassa metallia, elektroniikkaa ja nikotiininesteiden myrkyllisiä kemikaaleja.