Alkoholipolitiikka

Kysymykset siitä, myydäänkö viiniä ruokakaupassa ja pitäisikö alkoholin verotusta nostaa vai laskea ovat osa alkoholipolitiikkaa. Suomessa alkoholipolitiikan tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjilleen, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja.

Alkoholilainsäädännön kehitykselle on EU-maissa ollut ominaista lupabyrokratian vähentäminen, paikallisen alkoholipolitiikan tukeminen, alkoholimainonnan rajoitusten terävöittäminen ja ikärajojen käyttö.

Keskimäärin alkoholilainsäädäntöä on viime vuosina pikemminkin tiukennettu kuin kevennetty EU-maissa. Laajemman Euroopan maiden alkoholilainsäädännön muutoksia koskevan selvityksen mukaan 2000-luvulla alkoholin saatavuutta on kiristetty 69 muutoksessa ja helpotettu 14 muutoksessa. Esimerkiksi Ranskassa anniskelulupaan kuuluu velvoite pitää myynnissä laajaa valikoimaa alkoholittomia juomia.

Saatavuus ja hinta avainasemassa

Suomessa alkoholipolitiikan keskeisiä välineitä ovat alkoholilainsäädäntö ja -verotus. Lainsäädännöllä pyritään rajoittamaan muun muassa alkoholin saatavuutta: Alkoholijuomia myydään vain yli 18-vuotiaille ja myös alkoholimyymälöiden lukumäärä on rajattu. Anniskeluoikeuksia ei myönnetä kaikille niitä anoville.

Alkoholiverotus puolestaan vaikuttaa alkoholituotteiden hintaan. Alkoholijuomien veroton matkustajatuonti EU-maista vapautui tammikuussa 2004, jolloin myös Suomessa laskettiin  alkoholiveroa  merkittävästi. EU:n laajentuminen toukokuussa 2004 lisäsi suomalaisten mahdollisuuksia tuoda maahan halpoja alkoholijuomia, ja se näkyy alkoholin kulutustilastoissa.

Väestön mielipiteet alkoholipolitiikasta

THL:n vuonna 2026 tekemän mielipidekyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana. Vuonna 2025 vastaava luku oli 54 prosenttia.

Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 20 prosenttia suomalaisista. Tiukempaa alkoholipolitiikkaa halusi 17 prosenttia vastaajista. Osuudet olivat samat vuonna 2025.

Suomalaisten alkoholipoliittisia mielipiteitä jakaa erityisesti se, mistä viinejä pitäisi saada ostaa. Vastaajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että 8–15-prosenttisia viinejä pitäisi saada ostaa päivittäistavarakaupoista. Edellisvuonna vastaava osuus oli 42 prosenttia. Viinien myyntiä päivittäistavarakaupoissa kannattavien osuus on pienentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2022, jolloin osuus oli 54 prosenttia.

Jos viinien mukana ruokakaupoissa myytäisiin myös väkeviä alkoholijuomia, laskee viiniä kauppoihin haluavien osuus 24 prosenttiin. Osuus oli edellisenä vuonna 21 prosenttia. 

Väkevien alkoholijuomien myyntipaikasta vallitsee suomalaisten parissa laaja yksimielisyys. Vuonna 2026 päivittäistavarakaupoista väkeviä halusi ostaa 14 prosenttia vastaajista.