Alkoholipolitiikka

Kysymykset siitä, myydäänkö viiniä ruokakaupassa ja pitäisikö alkoholin verotusta nostaa vai laskea ovat osa alkoholipolitiikkaa. Suomessa alkoholipolitiikan tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjilleen, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja.

Alkoholilainsäädännön kehitykselle on EU-maissa ollut ominaista lupabyrokratian vähentäminen, paikallisen alkoholipolitiikan tukeminen, alkoholimainonnan rajoitusten terävöittäminen ja ikärajojen käyttö.

Keskimäärin alkoholilainsäädäntöä on viime vuosina pikemminkin tiukennettu kuin kevennetty EU-maissa. Laajemman Euroopan maiden alkoholilainsäädännön muutoksia koskevan selvityksen mukaan 2000-luvulla alkoholin saatavuutta on kiristetty 69 muutoksessa ja helpotettu 14 muutoksessa. Esimerkiksi Ranskassa anniskelulupaan kuuluu velvoite pitää myynnissä laajaa valikoimaa alkoholittomia juomia.

Saatavuus ja hinta avainasemassa

Suomessa alkoholipolitiikan keskeisiä välineitä ovat alkoholilainsäädäntö ja -verotus. Lainsäädännöllä pyritään rajoittamaan muun muassa alkoholin saatavuutta: Alkoholijuomia myydään vain yli 18-vuotiaille ja myös alkoholimyymälöiden lukumäärä on rajattu. Anniskeluoikeuksia ei myönnetä kaikille niitä anoville.

Alkoholiverotus puolestaan vaikuttaa alkoholituotteiden hintaan. Alkoholijuomien veroton matkustajatuonti EU-maista vapautui tammikuussa 2004, jolloin myös Suomessa laskettiin  alkoholiveroa  merkittävästi. EU:n laajentuminen toukokuussa 2004 lisäsi suomalaisten mahdollisuuksia tuoda maahan halpoja alkoholijuomia, ja se näkyy alkoholin kulutustilastoissa.

Väestön mielipiteet alkoholipolitiikasta

THL:n vuonna 2025 tekemän mielipidekyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana. Vuonna 2024 vastaava luku oli 57 prosenttia.

Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 20 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2024 vastaava osuus oli 26 prosenttia. Tiukempaa alkoholipolitiikkaa halusi 17 prosenttia vastaajista. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 11 prosenttia vastaajista.

Suomalaisten alkoholipoliittisia mielipiteitä jakaa erityisesti se, mistä viinejä pitäisi saada ostaa. Vastaajista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että 8–15 prosenttisia viinejä pitäisi saada ostaa päivittäistavarakaupoista, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 44 prosenttia. Vuonna 2023 vastaava osuus oli 48 prosenttia ja vuonna 2022 se oli 54 prosenttia.

Jos viinien mukana ruokakaupoissa myytäisiin myös väkeviä alkoholijuomia, laskee viiniä kauppoihin haluavien osuus 21 prosenttiin. Osuus oli sama edellisenä vuonna. Vuonna 2023 vastaava osuus oli 25 prosenttia ja vuonna 2022 osuus oli 29 prosenttia.

Väkevien alkoholijuomien myyntipaikasta vallitsee suomalaisten parissa laaja yksimielisyys. Vuonna 2025 päivittäistavarakaupoista väkeviä halusi ostaa 14 prosenttia vastaajista.