Uusi opas tupakkateollisuuden vaikutusvallan torjuntaan
Global Center for Good Governance in Tobacco Control (GGTC) on julkaissut päivitetyn käsikirjan, joka kokoaa valtioiden käytäntöjä WHO:n tupakkapuitesopimuksen (FCTC) artiklan 5.3 toimeenpanosta. Julkaisussa on esimerkkejä siitä, miten valtiot ovat suojanneet terveyspolitiikkaansa tupakkateollisuuden vaikuttamisyrityksiltä.
WHO:n tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 velvoittaa sopimusosapuolia suojaamaan kansanterveyttä koskevan päätöksenteon tupakkateollisuuden intresseiltä. GGTC:n julkaisema käsikirja toimii tausta- ja tukimateriaalina artiklan toimeenpanolle. Se kokoaa yhteen lakeja, hallinnollisia käytäntöjä ja institutionaalisia ratkaisuja eri maista.
Julkaisu on tarkoitettu erityisesti viranomaisille, lainsäätäjille ja lakien valmistelijoille, kansalaisyhteiskunnan toimijoille sekä asiantuntijaorganisaatioille. Se tarjoaa käytännönläheisen katsauksen siihen, miten artiklaa 5.3 on pantu täytäntöön eri maissa ja millaisia ratkaisuja voidaan soveltaa myös jatkossa.
Tupakkateollisuudella monia vaikuttamiskeinoja – selkeää lainsäädäntöä tarvitaan
Käsikirja kuvaa tapoja, joilla tupakkateollisuus pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Näitä ovat muun muassa:
- lobbaus ja suorat yhteydet päättäjiin ja virkamiehiin
- kumppanuudet ja yhteistyöhankkeet viranomaisten kanssa
- yritysvastuutoiminta, lahjoitukset ja sponsorointi
- tutkimuksen rahoittaminen ja tiedon muokkaaminen
- oikeudelliset toimet ja sääntelyn viivyttäminen
Lisäksi esitellään ratkaisuja, joilla valtiot ovat rajoittaneet tupakkateollisuuden vaikutusvaltaa. Näihin kuuluvat muun muassa selkeä lainsäädäntö, viranomaisten sisäiset ohjeet, tapaamisten ja lobbaustoiminnan läpinäkyvyys sekä eturistiriitojen ehkäisy. Lisäksi korostetaan virkamiesten koulutuksen, valvontamekanismien ja kansalaisyhteiskunnan roolia.
Suomessa torjuttiin tupakkateollisuuden vaikutusvalta jätehuollossa
Yksi käsikirjan maakohtaisista esimerkeistä on Suomesta. Esimerkki havainnollistaa, miten tupakkateollisuuden vaikutusyrityksiä on torjuttu terveyspolitiikan ulkopuolella.
Suomessa vuoden 2021 lainsäädäntöehdotus EU:n muovidirektiivin soveltamisesta olisi antanut tupakkayrityksille aseman jätehuollossa ja kuluttajatiedottamisessa. Ehdotus oli ristiriidassa paitsi tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3:n myös Suomen tupakkalain kanssa.
Suomen ASH teki vuonna 2022 asiasta kantelun oikeusasiamiehelle vedoten eturistiriitoihin ja tupakkateollisuuden vaikutusmahdollisuuksien rajaamiseen. Kantelu johti lakiehdotuksen muuttamiseen siten, etteivät tupakkayritykset saa osallistua jätehuollon toteutukseen, käytännön päätöksiin, valvontaan tai tiedottamiseen. Sen sijaan niiden on vastattava tuotteistaan aiheutuvan jätehuollon kustannuksista.
Lähde:
GGTC (11.11.2025): Handbook on Implementation of WHO FCTC Article 5.3: Policies and Practices that Protect Against Tobacco Industry Interference (2025) (pdf)