WHO: Pohjoismaiset alkoholimonopolit kannattaa säilyttää
Alkoholimonopolit ovat Pohjoismaissa vaikuttaneet alkoholihaittojen vähentymiseen ja alkoholin kulutuksen pysymiseen suhteellisen vähäisenä. Alkoholin saatavuuden lisääminen voi kuitenkin kääntää suunnan, todetaan WHO Euroopan julkaisemassa raportissa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n uudessa raportissa ”Nordic alcohol monopolies: understanding their role in a comprehensive alcohol policy and public health significance” suositellaan alkoholin vähittäismyynnin monopolien säilyttämistä.
Pohjoismaissa valtion omistamia alkoholimonopoleja on Suomessa, Ruotsissa, Islannissa, Norjassa ja Färsaarilla. WHO:n mukaan näiden monopolien etu on, että ne asettavat kansanterveyden voitontavoittelun edelle.
”Tämä kansanterveyttä ensisijaisesti painottava lähestymistapa alkoholin vähittäismyyntiin on loistava esimerkki toimivasta alkoholipolitiikasta”, sanoo WHO Euroopan alkoholiasioista vastaava neuvonantaja Carina Ferreira-Borges.
Euroopan keskiarvoa vähäisempi alkoholin kulutus
WHO:n mukaan Pohjoismaissa, joissa monopolijärjestelmä on käytössä, alkoholin kokonaiskulutus on vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Myös nuorilla 15–19-vuotiailla alkoholin kokonaiskulutus on näissä maissa EU:n keskiarvoa vähäisempää.
EU:ssa alkoholin kulutus on pysynyt lähes ennallaan yli vuosikymmenen ajan, mikä tekee siitä alueen, jolla on maailmanlaajuisesti korkein alkoholinkulutus. Tällä hetkellä EU ei ole saavuttamassa globaalisti ja alueellisesti asetettuja tavoitteita alkoholinkulutuksen vähentämiseksi.
Tämän haasteen ratkaisemiseksi kansanterveysalan toimijat etsivät hyviä käytäntöjä EU-maista, joissa alkoholinkulutus on vähentynyt tai pysynyt suhteellisen vähäisenä. WHO:n mukaan Pohjoismaissa käytössä oleva alkoholin vähittäismyynnin monopoli on malli, josta muut EU-maat voisivat ottaa oppia.
Hyvää suuntaa ei kannata kääntää
WHO korostaa, että alkoholin saatavuuden laajentaminen voi vaarantaa hyvän kehityksen, jonka Pohjoismaat ovat saavuttaneet vuosikymmeniä jatkuneen alkoholin myynnin kontrolloinnin ansiosta.
Vaikka alkoholimonopolit ovat todistetusti kansanterveyden etu, viimeaikaiset lainsäädäntöaloitteet useissa Pohjoismaissa ovat merkki mahdollisesta siirtymisestä kohti alkoholin vähittäiskaupan yksityistämistä.
Esimerkiksi Suomessa viime aikoina toteutettu alkoholipolitiikka on mahdollistanut yhä suuremman osan alkoholijuomien myynnistä monopolimyymälöiden ulkopuolelle, ja alkoholin kotiinkuljetuksen sallimisesta neuvotellaan jatkuvasti. Vastaavasti Ruotsissa on kyseenalaistettu monopolin yksinoikeudet alkoholin verkkomyyntiin, ja alkoholijuomien maatilamyynnin sallivia lakeja on ehdotettu.
Ferreira-Borgesin mukaan hallintomallit, joissa valtio omistaa alkoholin vähittäismyynnin, vähentävät alkoholin kulutusta, kun taas myynnin yksityistäminen yleensä lisää sitä.
”On johdonmukaista näyttöä siitä, että alkoholin vähittäismyynnin rakenne – toisin sanoen missä, milloin ja miten alkoholia myydään – vaikuttaa merkittävästi alkoholin kokonaismyyntiin”, toteaa Ferreira-Borges.
Lähteet
WHO (3.2.2025): WHO/Europe highlights Nordic alcohol monopolies as a comprehensive model for reducing alcohol consumption and harm
The WHO Regional Office for Europe (2025): Nordic alcohol monopolies: understanding their role in a comprehensive alcohol policy and public health significance (pdf)