Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista. STM Raportteja ja muistioita 2025:1.
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1463/2025
Emme kannata kumpaakaan raportissa esitettyä ehdotusta avustustoiminnan uudistamiseksi.
Perustelu:
Ensimmäisessä mallissa rajataan ulkopuolelle väestön hyvinvoinnin ja terveyden kannalta merkittäviä kokonaisuuksia ja toinen malli ei huomioi järjestöjen toiminnan vaikuttavuusperusteisuutta.
Järjestöjen yhdistyminen ei voi olla itsetarkoitus ja autonomia on tärkeää. Järjestöt pystyvät itse parhaiten määrittämään, mikä tehtävässä työssä on ydintoimintaa ja mikä vaikuttaa parhaiten heidän tavoitteidensa saavuttamiseen. Tämän vuoksi järjestöjä kannustettava keskittymään ydintoimintoihinsa ja haettava yhteistyötä siltä pohjalta. Kansanterveystyössä pitkäjänteisyys on olennaista, sillä väestötason muutokset vaativat pitkän ajan johdonmukaista, kokonaisvaltaista ja moneen toimenpiteeseen perustuvaa toimintaa. Poliittiset päätökset ovat valitettavan usein lyhytaikaisia.
Rahoituksella tulee tukea väestön terveyteen ja hyvinvointiin suuntautuvia konkreettisia toimia, kuten tupakka- ja nikotiinituotteet, alkoholi ja huumeet ja lihavuus. Kansanterveyden perusta ja kustannusten hillintä onnistuu vain prevention kautta. Pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen tupakkapolitiikka on hyvä esimerkki kansanterveydellisesti ja taloudellisesti tuloksellisesta työstä, jossa järjestöt ovat olleet keskeisessä roolissa.
Muuta huomioitavaa raportista
Raportissa ei myöskään tunnisteta riippuvuusongelmia eikä siinä oteta huomioon lakia ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/20215, ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaa eikä päihde- ja riippuvuusstrategiaa. Edelleen raportin avustustoiminnan linjaukset eivät tue tupakkalain tavoitteita eikä niitä edistäviä toimenpiteitä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseksi.
Raportti tarkastelee ja supistaa päihdehaitat mielenterveysongelmiksi, mikä on varsin eriskummallista. Esimerkiksi nikotiiniriippuvuus on sairaus, mutta se ei ole
mielenterveysongelma.
Resurssien vähentyessä hallinnollista kuormaa ja järjestöbyrokratiaa tulee keventää, jotta järjestöt pystyvät huolehtimaan perustehtävistään. Tämä auttaisi myös toiminnan sopeutumisessa muuttuvaan toimintaympäristöön.
Selvityshenkilö haastatteli prosessin alkuvaiheessa noin 80:a muuta kuin sote-järjestöjen edustaja, mutta haastateltujen valintakriteereitä ei ole millään tavoin avattu. Erityisesti kolmen konsultti- tai PR-toimiston valinta haastateltavien joukkoon herättää ihmetystä, kun valintakriteereitä ei paljasteta.
Suomen ASH yhtyy avustusasiain neuvottelukunnan näkemykseen, että sosiaali- ja
terveysjärjestöille kohdennettujen valtionavustusleikkausten tasoa arvioitaisiin vielä
uudelleen peilaten niihin vaikutuksiin, joilla ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen tukeen liittyvillä leikkauksilla on väestön hyvinvointiin ja esimerkiksi hyvinvointialueiden kustannuspaineisiin.