Kansainvälinen kehitys

Alkoholin haittakulutus aiheuttaa maailmalla kolme miljoonaa kuolemaa vuosittain – joka kymmenes sekunti joku kuolee alkoholin takia. WHO Euroopan alueella alkoholi aiheuttaa vuosittain lähes miljoona kuolemaa, mikä tarkoittaa noin 2545 kuolemaa päivässä (2016).

Alkoholi on maailmanlaajuisesti merkittävin riskitekijä 15–49-vuotiaiden vammautumisille ja kuolemalle. Vuonna 2016 alkoholi aiheutti noin 370 000 liikennekuolemaa. Euroopassa noin 10 % alueen kuolemista liittyy alkoholiin.

Alkoholi on tarttumattomien tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, maksasairauksien merkittävin riskitekijä, ja se voi pahentaa infektiotauteja. Alkoholi on myös luokiteltu syöpää aiheuttavaksi. Alkoholi on yhdistetty suun, nielun, ruokatorven, peräsuolen, maksan ja kurkunpään syöpiin sekä naisilla rintasyöpään.

WHO on arvioinut, että yli 10 000 uutta syöpätapausta ja lähes 5000 alkoholiin liittyvää syöpäkuolemaa voitaisiin välttää vuosittain WHO Euroopan alueella kaksinkertaistamalla nykyiset alkoholijuomien valmisteverot.

Useat suositukset, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:n Global Action Plan for the Prevention and Control of NCDs 2013-2020 sekä YK:n kestävän kehityksen tavoite 3.5 kehottavat alkoholin kulutuksen vähentämiseen. WHO:n vuonna 2018 julkaisema SAFER-ohjelma tarjoaa hallituksille strategioita alkoholin haittakäytön vähentämiseksi.

WHO:n SAFER-aloitteen toimet
1) Vahvista alkoholin saatavuuden rajoituksia.
2) Edistä ja toimeenpane rattijuopumista koskevia toimia.
3) Mahdollista seulontaan, mini-interventioon ja hoitoon pääsy.
4) Toimeenpane kiellot tai kattavat rajoitukset alkoholin mainontaan, sponsorointiin ja myynninedistämiseen.
5) Nosta alkoholin hintaa verotuksella ja hintapolitiikalla.

Vaikka strategiat ovat osoittautuneet tehokkaiksi, monet hallitukset ovat ottaneet niitä käyttöön vähäisesti, jos lainkaan. Tämän vuoksi alkoholin käyttö ja sen aiheuttamat sairaudet ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti, erityisesti matala- ja keskituloisissa maissa. Alkoholiteollisuus myötävaikuttaa tilanteeseen aggressiivisella mainonnalla ja myynninedistämisellä. Tupakkateollisuuden tavoin teollisuus tavoittelee voittoja myös sekaantumalla hallitusten toimintalinjoihin.

Alkoholinkulutus OECD-maissa

Koronapandemia on varhaisten arvioiden mukaan lisännyt alkoholin riskikulutusta joissakin väestöryhmissä, mutta pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä varmuutta, ilmenee OECD:n julkaisusta Preventing Harmful Alcohol Use.

Alkoholinkulutus on pysynyt OECD-maissa samana kuluneen vuosikymmenen ajan, mutta kulutus vaihtelee merkittävästi sekä maiden sisällä että välillä. Vuonna 2018 jäsenvaltioiden alkoholinkulutuksen arvioitiin olevan 10 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti (15-vuotiaat ja sitä vanhemmat), mikä vastaa kahta viinipulloa tai lähes neljää olutlitraa henkeä kohden viikossa. OECD esittää alkoholihaittojen vähentämiseen samoja keinoja kuin WHO.

Haitalliset juomatavat keskittyvät

Ennen koronapandemiaa lähes joka kolmas OECD-maiden aikuinen oli käyttänyt alkoholia humalahakuisesti edellisen kuukauden aikana. Kertakulutuksena tämä tarkoittaa yli 80 prosenttia viinipullosta tai 1,5 litraa olutta.

Vähemmistö kuluttaa alkoholia erittäin paljon. Runsaasti juovia on maasta riippuen 4–14 prosenttia väestöstä, mutta heidän osuutensa kaikesta kulutetusta alkoholista on kolmanneksesta puoleen.

Haitallinen alkoholinkulutus on yleistä nuorilla aikuisilla. Yli 60 prosenttia 15-vuotiaista juo alkoholia, ja viidesosa on juopunut ainakin kahdesti. Nuoremmat sukupolvet juopuvat epätodennäköisemmin kuin vuosikymmen sitten.

Tietyissä väestöryhmissä, kuten korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa sekä tulotasojen ääripäissä olevilla, alkoholin käyttö on muita todennäköisempää.

Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet sekä juomatapoihin että alkoholin myyntiin. Tutkimustiedot viittaavat siihen, että suurempi osa väestöstä lisäsi juomistaan ja juomiskertojen tiheyttä. Muutamissa maissa alkoholin myynti on kasvanut 3–5 prosenttia. Kuitenkin samanaikaisesti hieman suurempi osa väestöstä kertoi humalahakuisuutensa vähentyneen. Pandemia vaikutti myös kulutuspaikkaan baarien ja ravintoloiden ollessa suljettuna.

Arvio päivittäisen alkoholiannoksen vaikutuksesta 2020–2050

OECD:n mallinnusten mukaan naisilla yhden ja miehillä 1,5 päivittäisen alkoholiannoksen kulutuksesta seuraavat sairaudet lyhentävät elinajanodotetta lähes vuoden vuosina 2020–2050.

Samalla ajanjaksolla sairaudet ja loukkaantumiset, jotka johtuvat yli 1–1,5 päivittäisestä alkoholiannoksesta, aiheuttavat 1,1 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa OECD-, EU- ja G20-maissa. Lisäksi haittakulutus aiheuttaa muun muassa liikenneonnettomuuksia, väkivaltaa, sikiön kehityshäiriöitä sekä kroonisia sairauksia.

Yli 1,5 alkoholiannosta päivässä lisää terveydenhuollon kustannuksia. OECD:n mukaan vuosina 2020–2050 keskimäärin 2,4 prosenttia vuosittaisista terveydenhuoltokustannuksista johtuu sairauksista, jotka aiheutuvat tämän alkoholimäärän ylittämisestä. Näiden sairauksien hoitoon käytetään vuosittain (2020–2050) 52 maassa  138 USD miljardia (analyysiin sisällytetty OECD, EU27, G20, ostovoiman erot huomioitu). Tämä vastaa esimerkiksi yli kaksinkertaisesti Belgian tämänhetkisiä terveysmenoja.

Yli 1–1,5 päivittäisen alkoholiannoksen juomisen aiheuttamat sairaudet vaikuttavat myös työelämään osallistumiseen ja heikentävät tuottavuutta siten, että vuosina 2020–2050 työvoima pienenee 33 miljoonalla kokopäiväisellä työntekijällä vuodessa 52 analysoidussa maassa, mikä vastaa maittain 0,62 prosenttia keskimääräisestä työvoimasta.

Näin yli 1–1,5 päivittäisen alkoholiannoksen aiheuttamat sairaudet voivat johtaa OECD-maissa 1,6 prosenttia matalampaan bruttokansantuotteeseen vuosina 2020–2050, kun lasketaan yhteen sairauksista johtuvat elinajanodotteen, terveydenhuoltokustannusten, työllisyyden ja tuottavuuden vaikutukset.